Velaattajärvi (35.382.1.001)
Järvi
Nimi: Velaattajärvi
Järvinumero: 35.382.1.001
Vesistöalue: Velaattajärven alue (35.382)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 397,53 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 22,72 km22 720 m <br />
Korkeustaso: 112 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tampere
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Velaatanjärvi sijaitsee noin 27km Tampereen kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 4,06km² ja syvyyttä 22m. Järven vedet laskevat Kiimajokea pitkin Näsijärven Pöllöselälle Terälahden kohdalla.
Velaatanjärven valuma-alue on kooltaan 106km² ja järvien osuus siitä on noin 7%. Järvien osuus vaikuttaa siihen, kuinka vesi liikkuu alueella. Koska järvisyys on valuma-alueella pieni, aiheuttaa se mahdollisia tulvia peltoalueilla ja sitä kautta ravinteiden huuhtoutumista. Myös suuret veden laadun heilahtelut ja virtaaman vaihtelut ovat tyypillisiä tällaisille valuma-alueille.
Nykytila ja suojelu
Velaatanjärvi on lievästi rehevä järvi, jonka vesi on hieman ruskeansävytteistä. Järven veden laatu on arvioitu tyydyttäväksi/hyväksi.
Hertta-tietokannan mukaan järvellä on tehty veden laatu tutkimuksia 26 kertaa aikavälillä 1967-2012. Tuloksia on vuoteen 2009 asti ja käsittää 23 mittausta. Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksia on tehty pääasiassa kaksi kertaa vuodessa ja joka kolmas vuosi.
Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 86%. Syvyyden ollessa 11m happea oli 53% ja alusvedessä happea oli 18%. Alusveden hapen kyllästysaste vaihteli voimakkaasti. Vuosien 1980 ja 2006 talvinäytteissä oli happi kulunut loppuun alusvedestä, kun taas vuosien 1983 ja 1994 kesänäytteissä happea oli yli 40%. Selkeää nousu- tai laskusuhdannetta ei ole tuloksista nähtävissä.
Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 17µg/l ja alusvedessä fosforia oli 48µg/l. Alusvedessä korkein yksittäinen poikkeama oli vuodelta 1980, jolloin talvinäytteessä fosforia oli 150µg/l. Toinen suuri poikkeama on vuodelta 2009, jolloin pitoisuus oli 72µg/l. Sisäistä kuormitusta esiintyy jonkin verran, johtuen ajoittaisista alusveden ja väliveden (n. 10m) hapen vajauksista.
Kokonaistyppipitoisuutta mitattiin vain neljä kertaa. Päällysvedessä pitoisuus oli neljän tuloksen mukaan keskimäärin 580µg/l ja alusvedessä 877µg/l. Näkösyvyys mitattiin myöskin neljä kertaa ja keskiarvo oli 2,5m.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvi on kalataloudeltaan hyvässä kunnossa ja suosittu kalastuskohde. Järven kalakantaan kuuluu ainakin ahven, särki, hauki, siika, kuha ja muikku. Koska happitilanne on järvessä hyvä eikä syvänteissäkään ole esiintynyt vakavia happiongelmia, järvellä voi menestyä arvokalatkin. Myös veden pH ja muut tekijät ovat suosiollisia kaloille.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla ja lähialueella on runsaasti asutusta ja viljelyksiä.
Järvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin.
