Kortejärvi (35.286.1.002)
Järvi
Nimi: Kortejärvi
Järvinumero: 35.286.1.002
Vesistöalue: Kortejärven - Rutajärven alue (35.286)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 329,83 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 9,73 km9 730 m <br />
Korkeustaso: 99,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Urjala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kortejärvi sijaitsee Urjalan kunnassa Pirkanmaalla. Järvellä on pinta-alaa 3,3 km² ja sen keskisyvyys on noin 1 m. Järven vedenkorkeutta säädellään Honkolanjoella olevalla Nokorinkosken padolla. Järvi on monin paikoin umpeen kasvanut ja voimakkaasti rehevöitynyt. Umpeenkasvu on seurausta alueella harjoitetusta tehomaantaloudesta.
Kortejärvi on yhteydessä Rutajärveen Urjalanjoen kautta. Kortejärveen laskee useita ojia, joista suurin osa tulee läheisiltä pelloilta.
Nykytila ja suojelu
Järvi kuuluu valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, jota hallinnoi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Järvi on suojeltu vesilailla ja luonnonsuojelulailla. Metsästys ja kalastus on sallitu, ellei niitä kielletä erikseen. Linnustoon heikentävästi vaikuttavat toimet ovat kielletty.
Järvellä on otettu veden laatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 14 kertaa vuosina 1966–2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen-, Uudenmaan- ja Pirkanmaan ELY-keskukset. Kolmea varhaisinta mittausta lukuunottamatta muut mittaukset on tehty Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Näytteet on otettu järven keskiosassa 0,5 m - 1 m syvyydestä.
Mittauksissa keskimääräinen hapen kyllästysaste oli 78 %, jonka osalta heikkenemistä on nähtävissä. Heikkeneminen selittyy järven rehevöitymisellä, joka voimistui 1940-luvun jälkeen. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 59 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1082 µg/l. Keskimääräinen näkösyvyys on ollut noin 0,6 m.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvi on umpeenkasvun myötä muuttunut luontoarvoltaan arvokkaaksi kosteikkoalueeksi. Alueella pesii huomattava määrä eri lintulajistoa ja järvi toimii myös levähdyspaikkana muuttolinnuille. Linnustoa voi tarkkailla lintutornista, joka sijaitsee järven kaakkoiskulmassa Ahojentien päässä. Järvellä tavattuja lajeja ovat mm. kalatiira, kaulushaikara, pikkujoutsen, laulujoutsen, nuolihaukka ja metsähanhi.
Vesikasvillisuuteen kuuluvat ainakin järvikorte, järviruoko, järvikaisla ja isosorsimo.
Mataluudesta huolimatta järvellä elää ainakin hauki, ahven, lahna ja särki.
