Kuusijärvi (35.362.1.001)

Kuusijärvi on melko iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kuusijärvi
Järvinumero: 35.362.1.001
Vesistöalue: Kuusijärven - Haukkajoen alue (35.362)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 146,52 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 19,21 km19 210 m <br />
Korkeustaso: 124,5 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kuusijärvi sijaitsee noin 5 km Ylöjärven kaupungin Kurun keskustasta pohjoiseen. Kuusijärvi on muodoiltaan kapea mutta pitkä, ja veden vaihtuvuus on laajan valuma-alueen vuoksi nopeaa. Lahtialueilla veden vaihtuvuus lienee hitaampaa. Laskennallinen keskiviipymä on noin 3 kuukautta. Kuusijärven vedet laskevat Alaisenjärven ja Mäkelänjärven kautta Vankaveden Kurunlahteen. Valuma-alue koostuu suosta ja karusta metsämaastosta. Peruskartan mukaan valuma-alueella on vain vähän peltoa ja haja-asutusta, joten järveen kohdistuva kuormituspaine on vähäinen.

Maksimisyvyys: 18 m

Pohja: muta / savi

Veden keskiviipymä: 89 vrk

Nykytila ja suojelu

Kuusijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1977, 1978 ja 2003.

Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuuden vuoksi Kuusijärven vesi on erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vaihdellut vahvasta voimakkaaseen. Puskurikyky on valuma-aluetekijöiden vuoksi heikko, joten valuma-alueelta tulevat vedet säätelevät Kuusijärven happamuustasoa. 1970-luvulla Kuusijärveä voitiin pitää happamoituneena, sillä veden pH laski jopa alle 5. Uusimpien tulosten valossa happamuus on vähentynyt. Talvella 2003 veden pH oli pintavedessä vain lievästi hapanta, mutta syvemmissä vesikerroksissa vesi oli edelleen hapanta. Rapujen kannalta kriittisenä tasona pidetty pH 6 alittui koko vesipatsaassa.

Rehevyystaso on ollut fosforipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tutkittuina ajankohtina melko voimakkaasti, eikä selvää muutossuuntaa ole todettavissa. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa. Sisäisen kuormituksen vuoksi pohjan lähellä todettiin talvella 2003 voimakkaasti kohonnut fosforipitoisuus. Pintaveteen nähden fosforipitoisuus oli pohjan lähellä yli 10-kertainen. Myös typpi-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet pelkistävien olosuhteiden vuoksi. Happitilanne on ollut talvisin tyydyttävä. Hapen kulumista voimistaa runsashumuksisuus ja luonnontasoa suurempi rehevyystaso. Loppukesällä 1977 happitilanne säilyi hyvänä. Kesäkerrosteisuuden lopulla happitilanne vaihtelee todennäköisesti hyvästä tyydyttävään.

Kuusijärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus ja luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso. Järven suurehko koko mahdollistaa monipuolisesti erilaiset virkistyskäyttömahdollisuudet vedenlaadussa todetuista puutteista huolimatta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Tavatut kalat: hauki, särki, ahven Tavatut linnut: joutsenpariskunta, lokkeja, sorsalintuja, nokikana Muut: vesimittareita, sudenkorentoja, sammakoita Kasvit: Lumme, rentukka, kaislikko

Pohja mutainen, kalaa tulee lähinnä mato-ongella, järvellä jonkin verran verkkokalastusta, katiskoja ja virvelöintiä.