Paalijärvi (21.025.1.001)
Järvi
Nimi: Paalijärvi
Järvinumero: 21.025.1.001
Vesistöalue: Paalijoen valuma-alue (21.025)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 76,02 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,56 km4 560 m <br />
Korkeustaso: 94,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Riihimäki
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Paalijärvi sijaitsee Riihimäellä noin 4 km lounaaseen kaupungista. Järven pinta-ala on 84 ha, keskisyvyys 1,6m ja suurin syvyys 2,2m. Järven valuma-alueen koko on 16,5 km², josta peltojen osuus on 10,6% ja järvisyys 5,6%. Pääosin valuma-alue on metsäistä ja soista maastoa. Keskimääräinen viipymä, aika jossa vesi vaihtuu, on 110 päivää.
Järvi on saostusallas lähialueen soiden valumavesille. Järveen virtaa Välijoki viereisestä Vähäjärvestä ja järvestä laskee Paalijoki. Paalijoki laskee Hyvinkäälle yhtyen lopulta Vantaanjokeen.
Nykytila ja suojelu
Paalijärvi on rehevöitynyt luonnostaan ja valuma-alueella harjoitettava maatalous kuormittaa järveä lisää. Järven vesi on tummanväristä ja sisältää runsaasti ravinteita. Järven pH on 6,5-7,0 eli järvi on hieman hapan. Näkösyvyys on keskimäärin 0,83m. Järven happitilanne on tyydyttävä. Talvisin esiintyy usein happivajetta ja vuonna 2003 happi loppui, jolloin esiintyi kalojen joukkokuolemia. Sinileväkukintoja on lähes joka kesä.
Järven tila on vaihdellut huomattavasti vuosien varrella. Vuonna 2006 vedenlaatu oli seurantavuosista parhaimpia, kun 2012 vedenlaatu oli heikentynyt huomattavasti aiemmasta. Järveen kohdistuu lähialueen ojitetuista soista luontaista kuormistusta ja maataloudesta järveen pääsee fosforia, joka edistää rehevöitymistä.
Järvellä on suoritettu vesikasvillisuuden niittämistä 1980-luvulta lähtien ja vuonna 1998 järven pohjaa ruopattiin. Järvellä suoritettiin sedimenttitutkimuksia vuonna 2003 osana Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hanketta. Koska järvi on hyvin matala, oli tuloksissa huomattavaa vaihtelua johtuen mataluuden aiheuttamasta sekoittumisesta. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että järvi on ollut rehevä jo pitkään.
Veden laatu
Paalijärven vedenlaatua on seurattu 1980-luvulla Helsingin yliopiston tutkimuksissa, 2002-2005 osana Kanta-Hämeen järvien Järki-hanketta ja nykyään kolmen vuoden välein lopputalvisin ja kesäisin osana Riihimäen kaupungin toteuttamaa pintavesien seurantaa. Nykyisen seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Paalijärvi, keskiosa 2, jossa vesisyvyys on noin 2,5 metriä.
Paalijärven vesi on humuksen ruskettamaa ja veden väriluku on vaihdellut vuosien ja vuodenaikojen välillä paljon. Kesällä 2006, vaikka järven vesi oli poikkeuksellisen kirkasta, veden väriluku oli 100 mg Pt/l eli vesi oli silmämääräisestikin selvästi ruskeaa. Näkösyvyydeksi mitattiin tällöin 1,6 metriä. Kesällä 2015 veden väriluku oli 110-140 mg Pt/l ja näkösyvyys 0,8 metriä.
Talvina, jolloin Paalijärvi on jäätynyt tavanomaiseen aikaan marras-joulukuussa ja jääkansi on pakkasissa vahvistunut puoleen metriin, on happitilanne järvessä ollut lopputalvella usein huono. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Kesällä rehevässä, runsashumuksissa järvessä happitilanne on saattanut heiketä välttäväksi, mutta tuulten päästessä sekoittamaan matalaa järveä vesi ole päässyt täysin hapettomaksi.
Ravinteita, fosforia ja typpeä, Paalijärvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava ”a”-klorofyllipitoisuus on ollut joinain kesinä erittäin korkea. Sinilevien runsastumista järvessä on todettu joinain kesinä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Paalijärven alueella on ominaista kaislatyypit ja osmankäämi-ratamosarpio-tyyppien kasvit. Järven luontainen rehevyys, ulkoiset ravinnekuormitukset ja järvne mataluus ovat mahdollistaneet laajat ja monipuoliset vesikasvikasvustot. Hallitsevat lajit ovat ilmaversoiset ja kelluslehtiset lajit, kuten järviruoko. Muita lajeja ovat mm. leveäosmankäämi, järvikaisla, uistinvita ja ulpukka. Järven kasvillisuutta kartoitettiin vuonna 2001.
Järvi on paikallisesti arvokas levähdys- ja ruokailupaikka varsinkin muutonajan linnustolle. Osa järvellä pesivistä lintulajeista on mainittu lintudirektiivissä eli kyseisten lajien elinoloja ei saa heikentää. Tavattuja lajeja ovat mm. kalatiira, naurulokki, pikkulokki, nokikana, telkkä, sinisorsa ja tavi. Varsinkin järven länsi- ja pohjoisrannat sekä Paalijoen suisto ovat tärkeitä alueita linnustolle.
Järven kalasto on pieni, johtuen järven pienestä koosta ja mataluudesta. Järvi soveltuu kuitenkin virkistyskalastukseen. Järvessä elää mm. hauki, lahna, ruutana, karppi, särki ja ahven. Järveen on istutettu haukia, karppeja, suutareja ja lahnoja vuodesta 1972 lähtien.
Vesistön käyttö ja suojelu
Järven pinnankorkeutta laskettiin 1930-luvulla, jonka seurauksena veden määrä järvessä väheni jopa 25%. Pinnan alentamisella pyrittiin parantamaan ranta-alueilla sijainneiden viljelymaiden kosteusoloja keväisin ja syksyisin. Pintaa alennettiin uudestaan vuonna 1941 0,58m peltojen kuivatustilan parantamiseksi.
Järven ranta-alueiden kiinteistöillä on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lannoitettaessa tulisi jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.
Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kuivakäymälän hoidosta sekä käymäläjätteen käsittelystä.
Reiti ja paikat
Riihimäen kaupungilla on järven rannalla uimaranta. Uimarannan läheisyydessä, järven etelärannalla on lintutorni ja laavu.
Järven ympärillä kiertelee luontopolku.
Ranta-asukkaat ovat sopineet moottoriveneiden käyttökiellosta järvellä.
Tarut ja tositarinat
Järven yhteisöt
Suojeluyhdistys
Järven kunnosta huolestuneet asukkaat perustivat Paalijärven vesiensuojeluyhdistyksen vuonna 1978. Toimintaa jatkaa 2013 perustettu Paalijärven ja Vähäjärven suojeluyhdistys ry.
Kytöjärven kalastuskunta
Kalastusasioita Paalijärvellä hoitaa Kytöjärven kalastuskunta. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Paalijärven lisäksi, Hirvijärvi, Vatsianjärvi, Suolijärvi, Märkiö, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km2. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi
