Iso Suojärvi (04.695.1.009)
Järvi
Nimi: Iso Suojärvi
Järvinumero: 04.695.1.009
Vesistöalue: Saraveden valuma-alue (04.695)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 14,07 ha
Syvyys: 27 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,23 km2 230 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Iso-Suojärvi on melko pienestä koostaan huolimatta syvä, sen suurin syvyys on 29,7 m ja sen on mitannut Geologinen tutkimuskeskus ottaessaan järvestä pohjasedimenttinäytteitä v 2011. Iso-Suojärvi on latvavesi ja siihen laskee viereinen Keskimmäinen Suojärvi, jonka vedenkorkeus on sama. Keskimmäiseen Suojärveen laskee taas Pieni-Suojärvi. Iso-Suojärvestä lähtee laskuoja Kivijärveen ja sitä kautta Saraveteen.
Järvi on puhdas ja kirkasvetinen.
Järvessä on normaalit pikkujärvien kalalajit: mm ahven, hauki, särki, lahna ja ruutana.
Vesilinnuille järvi ei ole paras mahdollinen, koska varsinaisia matalia lintulahtia ei ole. Telkkiä ja sinisorsia on, joinakin vuosina tavi pesii. Kuikkapari käy säännöllisesti järvellä.Joutsenet pysähtyvät muuttomatkoillaan. Kahlaajia on sitä vastoin melko runsaasti: metsäviklo, rantasipi,valkoviklo, taivaanvuohi, lehtokurppa ja kurki käy ainakin joka kevät. Muutoinkin linnusto on melko runsas. Metsäkanalinnut, petolinnut, monet tikkalajit käyvät säännöllisesti vierailulla. Pesiviä muuttolintuja on melko runsaasti, onpa laskujoessa vieraillut joinakin talvina koskikarakin.
Ilveksiä asuu lähistöllä, samoin hirviä. Järven lähiympäristössä on tehty myös havaintoja karhuista, mutta ei pesähavaintoja. Minkki on levinnyt järvelle. Myös muita näätäeläimiä on ympäristössä. Piisami on myös tuttu näky järvellä,joinakin vuosina myös saukko.
Järven ympärillä on ollut asutusta jo kauan. Nykyisin vanhat maalaistalot ja mäkituvat ovat vapaa-ajankäytössä. Kaikkiaan savuja järven rannalla on kymmenkunta, joista vain pari on tällä hetkellä vakituisina asuntoina.