Hunttijärvi (19.003.1.014)
Järvi
Nimi: Hunttijärvi
Järvinumero: 19.003.1.014
Vesistöalue: Mäntsälänjoen valuma-alue (19.003)
Päävesistö: Mustijoki (19)
Perustiedot
Pinta-ala: 150,23 ha
Syvyys: 13,28 m
Keskisyvyys: 4,88 m
Tilavuus: 7 327 460 m³0,00733 km³ <br />7 327 460 000 l <br />
Rantaviiva: 8,79 km8 790 m <br />
Korkeustaso: 72,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Saaren_ranta-ObsIMG-202207031040-62c14863a5321.png)
Järven erityispiirteet
Hunttijärvi sijaitsee Mäntsälän koillisosassa Lahdenväylän ja Pohjoisen Pikatien välissä. Hunttijärven pinta-ala on 1,6 km2. Hunttijärvi on Mäntsälän järvistä syvin, sen suurin syvyys on 13,28 metriä ja keskisyvyyskin 4,88 metriä. Järven vedenpintaa on laskettu 1950-luvulla noin puoli metriä peltojen kuivatustarkoituksessa. Valuma-alueen pinta-ala on noin 14,1 km2. Valuma-alueesta noin 30 % on peltoa.
Hunttijärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Järven ekologinen luokka on tyydyttävä sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksen mukaan ja fysikaalis-kemiallinen tila tyydyttävä vuoden 2013 luokituksessa. Hunttijärvi on mukana valtakunnallisessa leväseurannassa. Vuonna 2015 Hunttijärvellä havaittiin hieman levää heinäkuun puolivälissä ja elokuun lopussa. Hunttijärvellä on todettu aiemminkin sinileväesiintymiä.
Hunttijärven länsiosaan rajautuu Saaren 1-luokan pohjavesialue.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Hunttijärven vesi on kuulunut luokkaan hyvä vuosina 1989 - 1992, 1994 - 1997 ja tyydyttävä vuosina 2000 - 2003.
Tehtyjä toimenpiteitä: Hunttijärven vedenkorkeutta on muutettu 1930-luvulla (Herlevi 2000). Hunttijärven Heponiemellä järveen laskevan ojan varsille on ehdotettu suojavyöhykkeiden perustamista (Linnasalo 2001). Levannon vesiosuuskunta on suunnitellut viemäriverkoston rakentamista.
Hunttijärvellä on ollut kaksi EU-hanketta:
• Hunttijärven kalastuskunnalle on myönnetty POMO-rahaa vuosina 1996-1999 Hunttijärven vedenlaadun ja kalastotutkimusten jatkoseurantaan.
• Vuonna 2005 aloitettiin uusi hanke ALMA-rahalla. Rahoitus hankkeeseen tuli Maaseudun kehittämisyhdistys SAMPo ry:stä, joka myönsi Alueellisesta maaseutuohjelmasta (ALMA) 4/5 tarvittavasta rahoituksesta ja 1/5 rahoituksesta oli järven osakaskunnalta. Hankkeen tavoitteena olit torjua Hunttijärven rehevöitymistä ja turvata järven virkistys- ja kalastuskäyttöä. Hanke jakautui kolmeen osahankkeeseen: Osahanke 1: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen. Osahanke 2: Kasvinravinteiden käytön tehostaminen peltoviljelyksillä (ravinnetaseselvitys valuma-alueen tiloilta (13 viljatilaa, 2 karjatilaa ja yksi hevostila).
Osahanke 3: Hunttijärven koekalastus kurenuotalla 2005.
Yhteenveto Hunttijärven tilasta: Hunttijärvi on rehevä järvi, jossa on paikoitellen hyvin runsaasti kasvillisuutta. Vaikka järveen kohdistuu eniten kuormitusta pelloilta, järvi ei ole läheskään niin samea kuin läheinen Sahajärvi. Tämä mahdollistaa myös uposlehtisten (ahvenvita) vesikasvien esiintymisen. Toisaalta myös tiedetään, että vesikasvillisuudella on vettä kirkastava vaikutus, joten runsaampi kasvillisuus voi myös vähentää sameutta. Hunttijärven rehevöitymiskehitys on näkynyt runsaina sinileväkukintoina vuodesta 1999 eteenpäin.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hunttijärven vesikasvillisuus on hyvin runsasta. Rantoja kiertää ilmaversoisvyöhyke, jossa esiintyy järvikortetta, järviruokoa, saroja, leveälehtistä osmankäämiä, saroja ja heiniä. Näiden edessä on hyvin tiheää ulpukkakasvustoa. Ulpukoiden seassa on paljon uistin- ja ahvenvitaa. Korkeiden kalliorantojen edessä järven itäpuolella ja kivikkorannoilla järven länsipuolella ei näyttäisi olevan paljoakaan kasvillisuutta. Ilmakuva Hunttijärvestä ei kattanut koko järven alaa, mutta sen perusteella piirrettiin havaitut kasvillisuusrajat karttaan. Kasvillisuusrajoja täydennettiin maastokäynneillä
Hunttijärvessä esiintyy ainakin lahnaa, särkeä, ahventa, kiiskeä, madetta, kuhaa, haukea ja peledsiikaa. Hunttijärveen on istutettu mm. peledsiikaa, haukea, kuhaa, harjusta ja täplärapua. Kalastoa tutkittiin koekalastuksella heinäkuun puolen välin jälkeen.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Hunttijärven valuma-alueella oli 250 vakituista asukasta ja n. 50 lomamökkiä vuonna 1991. Lomamökkien määrä ei näyttäisi lisääntyneen (2008). Hunttijärven rannalla on kaksi yleistä uimarantaa ja yksi yhteisranta.
Haja- ja loma-asutuksen osuus Hunttijärven laskennallisesta fosforikuormituksesta oli n. 15 % vuonna 1991. Peltoviljelyn osuus oli 63 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991).
Hunttijärven kaksi yleistä uimarantaa tuovat järvelle selvää yleistä virkistyshyötyä. Hunttijärven käyttäjiä on arvioitu olevan tuhansia. Paikallista aktiviteettia löytyy Hunttijärven kalastuskunnasta. Hunttijärven rannalla toimii myös kaksi matkailuyritystä. Hunttijärveltä on matkaa 700 m sen eteläpuolelle suunnitellulle Naturaluonnonsuojelualueelle, joka ei kuitenkaan sijaitse järven valuma-alueella.
Tarut ja tositarinat
Seuranta ja tarkkailu
Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Hunttijärven veden laatua vuosittain 2001-2003 sekä vuosina 2006, 2009 ja 2012. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa neljän vuoden välein eli seuraava näytteenotto tapahtuu vuonna 2016.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Hunttijärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2018. Näin ollen Hunttijärvestä saadaan jatkossa tietoa joka toinen vuosi.
Aiheesta muualla
Julkaisut
Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)
