Puujärvi (23.023.1.002)

53 741 100 m³ <br />0,0537 km³ <br />53 741 100 000 l <br />

25 910 m <br />

Puujärvi on iso järvi Karjaanjoki (23) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Puujärvi
Järvinumero: 23.023.1.002
Vesistöalue: Puujärven valuma-alue (23.023)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)

Perustiedot

Pinta-ala: 644,82 ha
Syvyys: 21,68 m
Keskisyvyys: 8,33 m
Tilavuus: 53 741 100 m³0,0537 km³ <br />53 741 100 000 l <br />
Rantaviiva: 25,91 km25 910 m <br />
Korkeustaso: 46,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Lohja
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Puujärvi (23.023.1.002)/­Uimaranta

25. heinäkuu 2016 14:17

Puujärvi läheltä vesiraja...

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Puujärvi on kirkasvetinen harjusulkujärvi II Salpausselän, Karjalohjan selän pohjoispuolella. Järvi saa pääosan vedestään lähteistä, ainoa jonkin verran vettä järveen tuova "joki" on Luhju, jossa keskivirtaama on järven kannalta vähämerkityksellinen, vain 80 l/s.

Nykytila ja suojelu

Puujärven koko vesialue kuuluu Natura 2000 ohjelmaan. Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry on perustettu ennakkoluulottomasti vuonna 1967, toimien edelleen aktiivisesti.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalastoltaan Puujärvi on tavanomainen. Ahven, hauki, kiiski, made, kuha, kivennuoliainen, särki, salakka, lahna, sorva, ruutana, kuore, muikku, siika, taimen sekä järvilohi. Haukikanta on runsas sekä isokokoista, ahvenkannassa on myös suuria yli kilon yksilöitä. Lahna on runsastunut ja suurimmat saadut yksilöt viime vuosina ovat olleet viiden kilon luokkaa. Siikaa vaivaa haukimato, tehden siitä saaliskalana lähes käyttökelvottoman, muikku on suurta noin 100 g ja vaikeasti pyydettävää. Kuhaa on istutettu vastoin kaikkea yleisitä tietoa sen mahdollisuutta selvitä kirkasvetisessä järvessä, kanta on harva ja sitä saadaan saaliina satunnaisesti. Muikun ja siian epäillään mahdollisesti olevan kotoperäisä, varmuutta ei ole saatavissa, sillä ainakin sikaa tiedetään istutetun jo 1930 luvulla.

Jokirapukanta on menetetty vuonna 1984 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta istutetun täpläravun ja -96 siinä koetun laajan rapuruton vuoksi.

Linnusto on uusiutunut. Härkälintu saapui muutama kymmenen vuotta sitten sulostuttamaan laulullaan kuulijoita, sittemmin Kanadan hanhi yleistyi kiusaksi asti, kunnes kyhmyjoutsen tuli järvelle hätistellen hanhia muualle, viimeisenä laulujoutsen on ottanut järven haltuunsa, huomattavasti harvenneen hanhikannan rinnalla. Kuikka esiintyy pareina tai parvina.

Tarut ja tositarinat

Järvessä oli paljon roskakalaa (särkiä ja lahnoja) ja niitä oli niin paljon, että järvessä aiottin syvyyspommittaa, mutta siihen ei saatu lupaa, joten järvellä pidettiin pilkkikisa ja voittaja sai palkinnoksi auton. Tällä hetkellä särkiä on paljon vähemmän kuin ennen ja lahnoja ei melkein yhtään. Sen sijaan ahvenet ovat lisääntyneet, ja vielä vuonna 2012-2013 kun kävi hakemassa kalastuslupia sanottiin, että tuli kuinka pieni ahven tahansa sitä ei saa päästä takaisin. Ennemmin heittäkää muurahaisille tai syokää itse. Järvessä on myös jonkun verran kuhaa, mutta yleisimmät ja tärkeimmät kalat ovat ahven,hauki ja taimen sekä täplärapu.Järven ennätyshauki oli 6-13kg, en ole ihan varma, mutta sen voi kysyä kalastuslupia hakiessa.

Tämän osion ensimmäinen lause ei ole totta miltään osaltaan. Lahnakanta on melko vahva.

Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry. http://www.puujarvi.net