Rusutjärvi (21.083.1.001)

3 344 100 m³ <br />0,00334 km³ <br />3 344 100 000 l <br />

5 430 m <br />

Rusutjärvi on melko iso järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Rusutjärvi
Järvinumero: 21.083.1.001
Vesistöalue: Haukkalanojan valuma-alue (21.083)
Päävesistö: Vantaa (21)

Perustiedot

Pinta-ala: 132,71 ha
Syvyys: 3,58 m
Keskisyvyys: 2,52 m
Tilavuus: 3 344 100 m³0,00334 km³ <br />3 344 100 000 l <br />
Rantaviiva: 5,43 km5 430 m <br />
Korkeustaso: 45,7 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Tuusula
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Rusutjärvi (21.083.1.001)/­Valtakunnallinen sinileväseuranta (uimaranta)

2. syyskuu 2020 08:43

Rusutjärven uimarannalla ...

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Vesikasvillisuutta on kartoitettu ilmakuvin.

Rusutjärvi on matala ja rehevä, veden ollessa lievästi savisameaa. Järven mataluuden vuoksi lämpökerrostuneisuutta esiintyy vain talvella jääpeitteen aikaan.

Rusutjärvi laskee Vuohikkaanojaa pitkin Tuusulanjärveen. Rusutjärveen laskee kolme suurempaa puroa, Kolistimenoja, Kirjokallionoja ja Rusutjärvenoja. Rusutjärvi saa vettä myös itärannan harjualueen pohjavesistä.

Nykytila ja suojelu

Järven tila: välttävä

Päijännetunnelista on johdettu vettä Rusutjärveen vuodesta 1992 alkaen. Vettä johdetaan Tilloonlahdelle (Rusutjärven eteläosaaan) kesäkuukausina.

Vesikasvillisuutta niitetään joka vuosi ja niitetty kasvusto siirretään pois järveltä. Vuodessa niitetään aina kolmannes rantaviivasta. Vesikasvien kasvua rajoittaa myös Rusutjärven jyrkähköt rannat.

Rusutjärven rannoilla on tehty pienruoppausta kuusi kertaa järven kyläyhdistyksen toimesta. Ruopattu massa on siirretty pelloille.

Rusutjärven eteläpuolelle on perustettu Kirjokallionojankosteikko vuonna 2002. Lisäksi Rusutjärvenojan suulle on rakennettu pengerrakennelma suodattamaan vettä.

Rusutjärvi laskee suoraan Vuohikkaanojaa pitkin Tuusulanjärveen. Vuohikkaanojan varrelle on rakennettu laskeutusojaketju vuosina 1995-1997.

Järveä on hapetettu talvikuukausina. Järven talviaikaisella hapetuksella pyrittiin estämään kalakuolemia ja fosforin vapautumista sedimentistä. Tällä hetkellä hapetusta ei tehdä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen on istutettu ankeriasta, kuhaa, haukea, toutainta, madea, karppia, siikaa ja peledsiikaa.

Särkikalavaltainen vesistö.

Linnustoltaan Rusutjärvi on hyvä alkukesän yölaulajakohde. Uudenmaan lintupaikkaoppaan mukaan järven ympäristössä voi kuulla useita satakieliä ja ruoko-, luhta-, viita- ja rytikerttusia. Yölaulajien kannalta parhaat alueet sijaitsevat järven etelä- ja länsirannoilla.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven valuma-alue on melko peltovaltainen ja tiheään asuttu. Valuma-alueen maaperästä savea on noin puolet, soraa neljännes ja hiekkaa neljännes.

Itärannalla on sijaitsee kunnan EU-uimaranta (osoite: Hiekkarannankuja), seurakunnan leirikeskus + ranta ja leirikeskus Metsäpirtti. Länsirannalla on mm. kylän uimaranta ja venepaikkoja. Järven virkistyskäyttöä haittaavat mm. säännöllisesti esiintyvät sinileväesiintymät.

Vapaa-ajan kalastus on suosittua.

Seuranta ja tarkkailu

Rusutjärven veden laatua ja kasviplanktonia on seurattu säännöllisesti vuodesta 1984 alkaen. Lisäksi järven sedimenttiä, pohjaeläimistöä ja kalastoa on tutkittu pitkään.

Aiheesta muualla

Rusutjärvi-seura