Muhjärvi (14.111.1.018)

5 138 510 m³ <br />0,00514 km³ <br />5 138 510 000 l <br />

7 750 m <br />

Muhjärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Muhjärvi
Järvinumero: 14.111.1.018
Vesistöalue: Kymijoen suuhaarojen alue (14.111)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 252,31 ha
Syvyys: 5,06 m
Keskisyvyys: 2,04 m
Tilavuus: 5 138 510 m³0,00514 km³ <br />5 138 510 000 l <br />
Rantaviiva: 7,75 km7 750 m <br />
Korkeustaso: 20,6 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kouvola
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa. Järvestä pohjoiseen noin 20km päässä on Kouvolan kaupunki ja 20km etelään Suomenlahti. Järven pinta-ala on 3,02km², keskisyvyys 1,5m ja suurin syvyys 5,1m. Järveen itäpuolelta yhteydessä oleva Leppäjoki virtaa pohjoisesta ja jatkuu Muhjärven jälkeen Koskuenjokena kohti Suomenlahtea. Järvi kuuluu Kymijoen vesistöön.

Järven lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, jotka erottaa vesistöstä kapea lehtipuiden ja pensaiden kaistale. Ranta-alueilla on varsinkin matalan veden aikoina liejuvyöhyke.

Nykytila ja suojelu

Järvi on erittäin rehevä ja vesi on väriltään ruskeaa ja sameaa. Näkösyvyys on alle metri johtuen suuresta humuksen määrästä. Lähivaluma-alueen pelloilta pääsee runsaasti ravinteita vesistöön, joka selittää järven korkean fosforipitoisuuden. Järven happamuustaso on normaali. Järvellä esiintyy laajoja leväkukintoja ja happitilanne on usein heikko pohjakerroksissa. Myös umpeenkasvu on ajoittain ongelmana.

Järvellä on suoritettu hoitokalastuksia vuodesta 1999 lähtien.

Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on luokiteltu Natura-2000 alueeksi. Järveä ei olla vielä suojeltu, mutta lähivuosina se on tarkoitus toteuttaa vesilailla.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvi on tärkeä levähdysalue muuttolinnuille. Järvellä voi tavata lintudirektiivin I-liitteen lintulajeja, kuten kalatiiran, kapustarinnan, ruskosuohaukan ja uivelon. Etenkin kahlaajat viihtyvät järvellä.

Järveen on istutettu kuhaa, siikaa, ankeriasta ja toutainta. Järvi on melko kalarikas, varsinkin särkikalojen osalta. Järvellä tyypillisiä kalalajeja ovat särki, ahven, lahna, salakka ja pasuri.

Rannoilla kasvaa kapeita ruovikkokasvien kasvustoja.