Korttajärvi (14.292.1.002)

4 500 m <br />

Korttajärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Korttajärvi
Järvinumero: 14.292.1.002
Vesistöalue: Alvajärven - Korttajärven alue (14.292)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 44,12 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,5 km4 500 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Jyväskylän kaupungin pohjoisosissa sijaitseva Korttajärvi on pienikokoinen ja melko rehevä humusjärvi (Ph). Se on hyvin lyhytviipymäinen (8 vrk) läpivirtausjärvi. Korttajärveen laskevat Autiojoki, Makkarajoki sekä Vasarajoki. Autiojoki tuo vesiä Tikkakoskella sijaitsevasta Ala-Myllylammesta ja Luonetjärvestä, Makkarajoki taas Korttajärven koilispuolella sijaitsevista Lehesjärvestä ja Vähäjärvestä. Korttajärvestä vedet laskevat Laahajoen kautta Alvajärveen ja sieltä edelleen kohti Päijännettä.

Kortta-, Lehes- ja Vähäjärviä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan.

Nykytila ja suojelu

Ekologiselta tilaltaan (2013) Korttajärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Järven kemiallinen tila (2013) on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien korkeista elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,32 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg.

Korttajärven fosforipitoisuus oli vielä 1970-luvulla huomattavan korkea, sillä Tikkakosken taajaman jätevedet johdettiin vielä tuolloin Autiojokea pitkin suoraan Korttajärveen, josta niitä pääsi myös edelleen sen alapuolisiin Alvajärveen ja Palokkajärveen asti. Nykyisin Korttajärven keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 30 μg/l ja typpipitoisuus noin 600 μg/l. Myös klorofyllipitoisuus on laskenut viime vuosikymmenien aikana, mutta silti pitoisuuksien perusteella järveä voidaan pitää edelleen rehevänä. Kesäkerrostuneisuuskaudella Korttajärven alusvesi kärsii usein huonosta happitilanteesta.

Korttajärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin 5700 kg (129 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

2000-luvulla Korttajärven kalastoa ovat tutkineet muun muassa Jyväskylän yliopiston ympä-ristöntutkimuskeskus sekä entinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), nykyinen Luonnonvarakeskus (Luke). Järven kalastoon kuuluvat koekalastusten perusteella ainakin ahven, kiiski, kuha (myös istutettu), hauki, salakka, särki, pasuri, lahna ja särkilahna.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Korttajärven uimaranta sijaitsee järven eteläisen lahden pohjukassa.

Aiheesta muualla

• Alvajärvi - Korttajärvi (14.292.1.001) (Järviwiki).
• Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
• Jyväskylän kaupunki. (2016). Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.