Pitkäjärvi (35.936.1.004)
Järvi
Nimi: Pitkäjärvi
Järvinumero: 35.936.1.004
Vesistöalue: Vaihiojan valuma-alue (35.936)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 22,08 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,01 km4 010 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tammela
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pitkäjärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Lautaportaan kylässä sijaitseva järvi. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu myös Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Vaihijoen valuma-alueeseen. Pitkäjärven pinta-ala on virallisesti 22,1 hehtaaria ja sen pituus on 1,2 kilometriä sekä leveys 500 metriä. Siihen laskee kolme suo- ja metsäojaa. Yhden kautta pohjoisesta laskee sekä Lunkinjärven että Munalammin kautta virtaavien Okslammin ja Tahjanjärven vedet. Toisen kautta etelästä laskevat Lautaportaanjärven vedet. Myös Isohosionlammesta laskee vettä Rimpin kautta Pitkäjärveen. Järven luusua sijaitsee sen lounaisrannalla, josta saa alkuunsa 2,5 kilometriä pitkä Latoniitunoja, joka laskee Ilojärveen.
Pitkäjärven rantaviiva on neljä kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Länsirannalla on suota. Järven pohjoispuolelta kulkee ohitse Pätinkiharjun ja Tujunninharjun väliin jäävä katkeileva jakso. Järven pulleasta kohdasta erkanee pohjoiseen yli 700 metriä pitkä Kiiskilahti ja itään työntyy hyvin kapeana salmena Rimpin lahdenperä. Järvessä on viisi pientä luotoa.
Nykytila ja suojelu
Pitkäjärvi on soistunut vuosien saatossa ja erilaisia kasveja on tullut lisää. Viime vuosina tilanne on muuttunut oleellisesti sekä kasvillisuuden määrä lisääntynyt huomattavasti. Järvi on madaltunut osin järviin tulevista läheisten metsien aiheuttamasta kiintoainekuormituksesta, mutta myös järvessä olevan kasvillisuusjätteen takia. Erityisesti järven pohjoispää, jossa sijaitsee myös järveen tulevat tulo-ojat, on madaltunut ja sinne on tullut runsaasti uposkasvillisuutta, joka haittaa uimista, kalastusta, veneilyä. Vesi ei juurikaan virtaa siellä enää. Järven pohjassa on runsas suohumuksesta tullut liejukerros. Myös veden pinta laskee herkästi ja ranta ruohottuu. Järvessä on runsaasti lummetta ja ulpukkaa, mutta myös ilmaversoisia kasveja (korte, kaisla).
Järvelle on perustettu suojeluyhdistys yhdessä viereisen Lautaportaan järven kanssa vuonna 2018. Yhdistyksen keskeisenä päätavoitteena on suojella ja parantaa järviä, ettei niiden tila enää heikkene, sekä ennallistaa järvien tilaa virkistyskäytön mahdollistamiseksi tulevaisuudessakin. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vesinäytteet
Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatuselvitys talvella 2019
Lammin biologinen asema selvitti 5.3.2019 tehdyn näytteenoton perusteella Tammelan Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatua. Näytevesi otettiin jään alta 1 m syvyydestä. Pitkäjärvi on matala ja saa vetensä pääosin pohjoispäästä järveen laskevan uoman kautta laajalta valuma-alueelta, jossa on paljon ojitettuja suoalueita ja myös useita järviä (Oksjärvi, Tahjanjärvi, Torajärvi). Myös Lautaportaanjärven valuma-alue on suovaltainen, mutta pinta-alaltaan huomattavasti pienempi. Järven vesi laskee Pitkäjärveen.
Kenttämittauksien mukaan molemmat järvet olivat lämpötilan suhteen kerrostuneita. Pitkäjärven näytteenottopisteellä veden syvyys oli 2,05 m ja jääpeitteen paksuus 40 cm. Happipitoisuuden perusteella Pitkäjärven tila oli huono, sillä jään alapuolisessa vedessä hapen kyllästysaste oli vain vähän alle 40% ja jo 1 m syvyydessä vesi oli lähes hapetonta. Lautaportaanjärvessä näytepisteellä oli vettä 2,6 m ja jään paksuus 42 cm. Pintavedessä happitilanne oli parempi kuin Pitkäjärvessä, mutta jo 1,5 m syvyydessä happea oli vain vähän jäljellä.
Pitkäjärvi syvyys m Lämpötila °C Happi mg/l Happi kyll.% 0 0,2 5,8 39,8 0,5 0,4 5,4 37,6 1,0 2,7 0,8 5,9 1,5 4,2 0,4 3,0 2,0 4,9 0,6 4,4
Lautaportaanjärvi syvyys m Lämpötila °C Happi mg/l Happi kyll.% 0 0,2 10,0 68,2 0,5 0,6 7,8 53,7 1,0 2,3 4,2 30,3 1,5 3,3 2,5 18,3 2,0 3,6 1,4 10,9 2,5 4,1 0,6 5,2
Vesianalyysien perusteella järvet luokitellaan pieniksi humusjärviksi. Veden väri ja orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus merkitsevät korkeaa humuspitoisuutta, joka on tyypillistä suovaltaisten valuma-alueiden järville. Lautaportaan vesi on väriltään hieman tummempaa ja siinä on liuenneena enemmän orgaanisia yhdisteitä kuin Pitkäjärvessä. Järviveden lievä happamuus viittaa myös humuspitoisuuteen. Veden puskurointikyky on hyvä ja sähkönjohtavuus on normaalitasolla molemmissa järvissä. Pitkäjärvessä vesi oli kuitenkin silminnähden sameaa ja rautapitoisuus normaalia korkeampi. Sameus voi viitata järveen kohdistuvaan suurempaan kuormitukseen. Korkea rautapitoisuus johtunee veden vähähappisuudesta. Ravinnepitoisuuksien mukaan järvet ovat melko vähäravinteisia, typpipitoisuus on tyypillinen humusvesille. Pitkäjärven alhainen happipitoisuus vaikuttaa siihen, että liukoinen typpi esiintyy ammoniumtyppenä. Nitraattia ja fosfaattia on molemmissa järvissä suhteellisen vähän.
Määritys Pitkäjärvi Lautaportaanjärvi pH 6,4 6,1 Alkaliniteetti mmol/l 0,59 0,23 Sähkönjohtavuus mS/m/25°C 7,4 6,2 Sameus FNU FTU 7,5 2,3 Nitraati-nitriitti (N/NO2+NO3) µg/l 9 155 Fosfaatti (P/PO4) µg/l 4 4 Ammonium (N/NH4) µg/l 176 54 Kokonaistyppi (N) µg/l 649 711 Kokonaisfosfori (P) µg/l 15 12 Rauta (Fe) mg/l 4 0,9 Väri mg Pt/l (410nm) 87 110 Orgaaninen kokonaishiili(TOC)mgC/l 9,6 14,1 Happi liukoinen(O2) mg/l 0,8 4,2 Happi kyllästysaste % 5,9 30,3
Molempia järviä voi luonnehtia tyypillisiksi pieniksi humusjärviksi, joissa veden tummuus ja orgaanisen aineksen määrän lisääntyminen voivat heikentää vesien virkistyskäyttöä. Vedenlaadultaan järvet poikkeavat toisistaan jossain määrin. Pitkäjärven vedenlaatuun vaikuttaa sen laajalta valuma-alueelta tulevat humuspitoiset vedet, mikä matalassa järvessä orgaanisen aineksen hajotessa aiheuttaa helposti talviaikaista hapettomuutta. Pitkäjärven tilan parantamiseksi vaaditaan kattavia toimenpiteitä valuma-alueella, mutta myös muut kuormituslähteet, kuten asumajätevedet, on huomioitava. Lautaportaanjärven valuma-alue on pienempi ja siellä on helpompi toteuttaa järven tilaa parantavia toimenpiteitä.
Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatuselvitys kesällä 2019
Lammin biologinen asema selvitti 6.8.2019 tehdyn näytteenoton perusteella Tammelan Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven ja kahden järviin laskevan tulouoman vedenlaatua. Järvinäytteet otettiin kahdesta syvyydestä, 0,5 m pinnasta ja 0,5 m pohjan yläpuolelta. Samalla mitattiin kenttämittarilla vesipatsaan lämpötila ja happipitoisuus pinnasta pohjaan 0,5 metrin välein. Järveen laskevista kahdesta ojasta näytevesi otettiin keskeltä uomaa. Näytepisteiden sijainti on esitetty alla olevassa kartassa.
Kenttämittauksien mukaan Pitkäjärven näytteenottopisteellä veden syvyys oli 2,0 m. Vesi oli lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan ja happipitoisuus oli hyvä. Lautaportaanjärvessä näytepisteellä oli vettä lähes 3 m ja lämpötilan suhteen vesi oli lievästi kerrostunut. Pintavedessä happitilanne oli hyvä, mutta jo 1,5 m syvyydessä happi pitoisuus väheni ja pohjan lähellä oli lähes hapetonta.
Pitkäjärvi syvyys m Lämpötila °C Happi mg/l Happi kyll.% 0 17,8 8,46 89,7 0,5 17,5 8,24 85,6 1,0 17,2 8,11 8,35 1,5 17,2 8,17 84,8 1,8 17,2 8,10 84,4
Lautaportaanjärvi syvyys m Lämpötila °C Happi mg/l Happi kyll.% 0 17,7 8,24 86,8 0,5 17,5 8,18 85,5 1,0 17,1 8,08 83,6 1,5 16,8 7,62 78,4 2,0 16,4 6,02 60,9 2,5 15,0 0,29 3,0
Molempien järvien vedenlaatu oli elokuussa hyvin samankaltainen eikä kummassakaan järvessä ollut suurta eroa pinta- ja alusveden välillä. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella järvien tila on luokiteltavissa hyväksi. Liukoisessa muodossa olevien ravinteiden pitoisuudet (fosfaatti, nitraatti ja ammonium) olivat pieniä ja ajankohdalle tyypillisesti ne ovat sitoutuneena levämassaan. Kokonaisravinteiden perusteella järvet ovat luokiteltavissa lievästi reheviksi ja orgaanisen aineksen ja veden värin perusteella humuspitoisiksi. Lautaportaan alusvedessä havaittiin lievää happitilanteen heikentymistä ja vesi siellä vesi oli myös pintavettä humuspitoisempaa.
Määritys Pitkäjärvi Lautaportaanjärvi
pintavesi 0,5 m alusvesi 1,5 m pintavesi 0,5 m alusvesi 2,0 m
pH 7,1 7,0 6,8 6,6 Alkaliniteetti mmol/l 0,25 0,25 0,17 0,17 Sähkönjohtavuus mS/m/25°C 5,1 5,1 4,6 4,7 Sameus FNU FTU 1,5 1,5 1,2 1,5 Nitraati-nitriitti (N/NO2+NO3) µg/l 3 4 < 3 3 Fosfaatti (P/PO4) µg/l 3 4 3 3 Ammonium (N/NH4) µg/l 10 12 9 8 Kokonaistyppi (N) µg/l 670 696 661 630 Kokonaisfosfori (P) µg/l 22 24 23 17 Rauta (Fe) mg/l 0,8 0,8 0,5 0,7 Väri mg Pt/l (410nm) 80 81 87 95 Orgaaninen kokonaishiili(TOC)mgC/l 12,7 12,6 12,8 13,1
Pitkäjärven pohjoisosaan laskevassa ojassa ravinne- ja orgaanisen hiilen pitoisuudet olivat melko alhaisia, joten ainakin kesällä tulouoman aiheuttama kuormitus järveen oli vähäinen. Lautaportaanjärven tutkitun ojan veden laatu oli selvästi sameampaa ja ravinteikkaampaa. Vesi oli lisäksi hyvin tummaa, mikä viittaa sen valuvan suovaltasilta mailta. Näytteenotto tapahtui elokuussa ja kuivan kesän vuoksi virtaamat olivat normaalia pienempiä.
Määritys Pitkäjärven oja Lautaportaanjärven oja pH 7,0 6,6 Sähkönjohtavuus mS/m/25°C 4,9 6,6 Sameus FNU FTU 2,8 18,1 Nitraati-nitriitti(N/NO2+NO3)µg/l 91 13 Fosfaatti (P/PO4) µg/l 5 40 Ammonium (N/NH4) µg/l 53 59 Kokonaistyppi (N) µg/l 356 950 Kokonaisfosfori (P) µg/l 12 115 Väri mg Pt/l (410nm) 60 491
Järvien vedenlaadussa ei havaittu mitään, mikä selvästi heikentäisi järvien tilaa. Molemmat järvet ovat tyypillisiä pieniä matalahkoja humuspitoisia järviä. Järviin kohdistuvaa kokonaiskuormitusta on mahdollista selvittää tarkemmin ottamalla tulouomista näytteitä ylivirtaamien aikaan syksyllä ja keväällä. Pitkäjärveen vesi valuu lähes yksinomaan nyt tutkitun tulouoman kautta, mutta järveen laskee myös toinen pienempi oja. Lautaportaanjärveen on mahdollista suunnitella valuma-alueelle esimerkiksi laskeutusaltaita, jotka vähentävät orgaanisen aineksen ja ravinteiden kuormitusta.
