Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu:Päijänne (yhd.)/Päijänteen näkösyvyys?

Tämä on Päijänne (yhd.) -järven keskustelupalsta. Keskustele täällä kaikista mahdollisista aiheista, jotka liittyvät juuri tähän järveen. Sen sijaan laajempaa järviin tai vesiensuojeluun tai Järvi-meriwikiin liittyvää keskustelua kannattaa käydä Kahvihuoneessa.

Sinun täytyy kirjautua Järvi-meriwikiin, jotta voit osallistua keskusteluun.

Moi, Löysin Saimaan lämpötilakäyrät syvyyden ja vuodenajan mukaan (Korhonen: Suomen vesistöjen lämpötilaolot 1900-luvulla). Onkohan Päijänteestä tehty samanlaista lämpötilamittausta?

Toinen kysymys ja liittyy osittain edelliseen. Miten Päijänne virtaa, onko virtaus tasaista eri syvyyksissä? Tehinselän pohjoispäässä ainakin välillä meinaa kuulemma uistin lähteä jossain syvyydessä "lentoon".

Jussi

Jaa-a. En minä ainakaan tiedä, mutta koitan kysellä SYKEn hydrologeilta. Siirsin keskustelun Päijänteen alle, jos siihen helpommin törmäisi joku muu Päijänne-tuntija kuin Jussi.

Käytännössä näkösyvyys arvioidaan aina, kun järvellä ylipäänsä mitataan mitään. Tieto myös tallennetaan ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin, mutta ei varsinaiseksi parametriksi vaan niin sanotuksi ympäristöparametriksi. Tästä seuraa, ettei tietojärjestelmästä ole erityisen helppoa hakea vain näkösyvyyshavaintoja, vaan ne täytyy poimia yksittäin jokaisesta mittauskerrasta. Tietojärjestelmää ollaan uudistamassa, ja siinä vaiheessa myös näkösyvyydestä tullee oma parametrinsa, ja sen hakeminen esimerkiksi avoimesta rajapinnasta helpottuu.

Tuorein mittaus Tehinselältä (etelässä, Iso-Römön ja Linnasaaren välissä, 69,5 m) on viime lokakuulta (26.10.2015), jolloin näkösyvyys oli 3,0 m. Maaliskuussa (18.3.2015) samassa paikassa se oli 5,3 m.

Tuon noita virallisten seurantojen näkösyvyyshavaintoja tänne wikiinkin, jahka tuo tietojärjestelmä hieman kehittyy.

Aikoinaan oli keskustelua siitä, miten vesialueille voisi, esimerkiksi merellä, antaa omat tunnuksensa ja artikkelinpaikat.

Pielinen, Päijänne ja Saimaa ovat melko suuria järviä, joiden rantoja on monessa kunnassa. Yksi tapa jakaa jollain lailla käsittämättömän suuria järviä, ainakin Etelä-Suomessa, jossa kunnat eivät ole Inarin kokoisia eli keskieurooppalaisen pienvaltion kokoisia, olisi jakaa artikkelipaikat kunnittain, koska tiedontuottajat ovat usein melko paikallisia yhteisöjä samoin kuin hallinnoivat kuntien ympäristölautakunnat.