Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu:Satakunnan maakunta/Ehdotus: Pyhäjärvi (34.031.1.001) Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteiseksi maakuntajärveksi

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Satakunnan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Satakunnan maakuntajärveksi valittiin lopulta Pyhäjärvi (34.031.1.001).

Valkjärvi sijaitsee Pomarkun ja Siikaisten kunnassa ja kunnan raja halkaisee järven kutakuinkin kahtia. Valkjärvellä on mökkiläisiä reilu sata ja järvellä toimii useita yhdistyksiä pitäen huolta järvestä. Valkjärvellä on ollut jo neljäkymmentä vuotta matkailutoimintaa, ja vuokramökkejä löytyy moneen makuun. Maatilatoimintaa järven rannoilla on ollut jo kohta 200 vuotta.

Valkjärvellä on ollut jo vuodesta 1948 alkaen Valkjärven kalastusseura, joka nykyään yhteistyössä Valkjärven järjestäytyneiden osakaskuntien kanssa pitää huolta järven kala- ja rapukannoista. Alueella toimii myös yhdistys, joka järjesti jokaiselle järvelle vievän tien varteen omat roskalaatikot. Järven pohjaan asennettiin 2000-luvulla kunnan vesijohto, johon alueen asukkaat ja mökkiläiset voivat halutessaan liittyä.

Järvellä on monta paikkaa, jossa voi havaita esimerkiksi kalasääskiä, kuikkia ja keväällä pikkulokkeja. Suomen suurin karppi saatiin 1980-luvulla Valkjärvestä tuulastamalla. Tosin suurempi karppi on saatu sittemmin muualta maasta.

Ensimmäiset kesämökit ilmestyivät jo 1930-luvun puolenvälin aikaan, joten järvestä on valokuvia sekä kala- ja eläinhavaintoja kohta jo 80 vuoden ajalta. Järven vesi on puhdasta, koska pohjassa on useita lähteitä.

Ehdotan siis Pomarkun/Siikaisten Valkjärveä Satakunnan maakuntajärveksi.

Venesjärvi on luonnonkaunis järvi, joka sijaitsee Venesjärven kylässä Kankaanpäässä. Matkaa Kankaanpään kaupunkiin on noin 10 km ja Poriin n. 50 km. Kylässämme ja sen ympäristössä on mainioita retkeilykohteita ja mahdollisuuksia luoda uusia upeita elämyksiä paikallisille ihmisille sekä vierailijoille. Venesjärvi on ympärysmitaltaan 12 km ja järvessä on runsaasti saaria. Venesjärven kyläläisten lisäksi täällä on myös runsaasti kesäasukkaita n 150 loma-asuntoa. Järven rannalla sijaitsee kaupungin uimaranta, tanssilava ja aktiivinen n 40 oppilaan kyläkoulu sekä ryhmis, esikoulu ja kyläkauppa. Venesjärven ympäri kulkee ympärysreitti, joka on mukava 12 km pituinen päivälenkki, jota voi kulkea kävellen tai pyörällä. Tämän lenkin varrella on mm. kyläyhdistyksen ja paikallisen metsästysseuran talkoilla rakentama ja ylläpitämä kota, joka on kaikkien kyläläisten ja ulkopuolisten käytössä. Kylässä sijaitsee myös laavu. Kyläyhdistys hoitaa talkoilla Kankaanpään suosituinta uimarantaa Venesjärvellä, jossa on mm. upea hiekkapohja, liukumäki, ja kaikkien käyttöön tarkoitettu kanootti, yleinen venelaituri ja polkuvene.Venesjärvi onkin suosittu yksityisten veneilijöiden keskuudessa mm. kalastuksen vuoksi. Saarissa on kaupungin ylläpitämiä retkeilykohteita (tulisijat, puut, roskikset). Rannasta löytyvät myös sähkötolpat karavaanareille. Talvella järvellä voi harrastaa retkiluistelua, hiihtelyä (latureitistöt vedetään joka talvi talkoilla), moottorikelkkailua (reitistöt valmiina), pilkkimistä (lisäksi suositut pilkkikisat) ja talvisin rannassa sijaitsee myös kaikille avoin saunallinen avantouintipaikka. Lisäksi jäälle pystytetään talvisin viirinkelkka lapsia varten. Venesjärven kalastuskunta vaalii järveä ja elokuussa 2011 se järjestää lapsille onkikilpailut Venesjärven rannalla.

Venesjärvi kuuluu ehdottomasti Satakunnan kauneimpiin ja suosituimpiin järviin ja se vetää puoleensa lomailijoita sekä kesäasukkaita myös muualta kuin Satakunnasta esim. Helsingistä saakka. Järvi on myös henkireikä järven rannan tuntumassa asuville n. 450:lle kyläläiselle, jonne voi mennä rentoutumaan ja nauttimaan luonnosta.

Venesjärvi on kaunis ja puhdas järvi. Suosittu uimapaikka niin kesällä kuin talvellakin. Venesjärvi sopisi hyvin Satakunnan maakuntajärveksi.

Venesjärvi on puhdas ja kaunis järvi vireän kylän keskellä,jonka rannalla sijaitsee myös suosittu tanssipaikka Venesjärven rantalava.

Narvijärvi on hyvä vaihtoehto valittaessa Satakunnalle maakuntajärveä. Narvin noin 400 hehtaarin järvialtaan ympärillä on 250 kesäasuntoa. Suosittu mökkijärvi. Luontotyypeiltään se on momimuotoinen rapakivikallioisine rantoineen ja toisaalta rehevine pohjois- ja länsirantoineen. Järveä "huolletaan" jatkuvasti 1989 perustetun suojeluyhdistyksen voimin Pasi Salmen v.2006 laatiman "huoltokirjan" mukaan jota Henri Vaarala on täydentänyt niitto-ja valuma-altaiden kunnostusohjelmalla. Järviveden laatuluokitus on hyvä ja aurinkoisena kesäpäivänä näkösyvyys vaihtelee 2,4 - 2,4 metrin välillä. Narvijärvi sopii maakuntajärveksi.

Pyhäjärvellä on suuri merkitys virkistyskohteena ja maisemallisena elementtinä. Lisäksi Pyhäjärvi on maakunnan ainoa järvi, jossa on elinvoimaista ammattikalastusta.

Monille luultavasti ainoa järvi joka Satakunnasta tulee yleensäkin mieleen.

Pyhäjärvi on suurin ja kalaisin järvi Satakunnassa. Olenpa muistavinani että joskus on sanottu jopa maailman kalaisin suhteutettuna vesialaan. Se on lisäksi tunnusmerkki jonka kaikki kerran nähneet muistavat!

Annan ääneni myös Säkylän Pyhäjärvelle. Pyhäjärvi on vaikuttava.

Erinomaisen nätti järvi, kaiken kukkuraksi vielä törmäyskraatteri mikä tekee siitä erikoisuuden. Paljon komeampi kuin Lappajärvi, joten pohjalaisista tulee kateellisia.

Kauniin Karhijärven aallot lyövät rantaan eloa Satakunnan sydämen kohdalla... ja onhan se päässyt Suomen tunnusmerkiksi (Lavijärven kanssa?) euron kolikkoonkin joutsenineen. (kolikon suunnittelija P.Mäkinen Laviasta)

Ehdotukseni on Rautavesi Sastamalassa.

Se, että Rautavesi nyt mahdollisesti sijaitsee jonkin tamperelaisten poliitikkojen itsekorostuksen kukkasena syntyneen ”maakunnan” alueella ei vähennä Rautaveden tosi satakuntalaista luonnetta. Ja varmaankin tamperelaiset voisivat sen rahaa saadakseen liisata Satakunnalle maakuntajärveksi siksi aikaa, kuin nykypiirrellyt rajat tuota mahdollisesti edellyttävät.

Perustelu: Rautaveden kulttuurimaisema kuuluu Ympäristöministeriön nimeämiin Suomen kansallismaisemiin. Järven ympärillä on useita kirkkoja, joista jopa kaksi, Sastamalan kirkko ja Tyrvään vanha kirkko eli Pyhän Olavin kirkko ovat keskiaikaisia kivikirkkoja. Niiden lisäksi maisemaan kuuluvat Karkun harmaakivikirkko ja Tyrvään (uusi) kirkko, joka sekin on rakennettu sentään 1800-luvulla. Järven ympärillä, erityisesti länsipuolella ja eteläpään ympäristössä on vanhaa asutus- ja peltoviljelyaluetta, jossa lukemattomien sukupolvien kädenjälki näkyy. Pirunvuori järven itärannalla on alueen korkeimpia vuoria, 151 metriä merenpinnasta. Ellivuori Pirunvuoren vieressä kantaa rinteillään laskettelukeskusta. Järven pohjoispään ympäristö Karkun entisen kunnan alueella on muutenkin varsin jylhää. Alueen mäkinen järvimaisema houkuttikin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa jopa Helsingin seudulta asti ihmisiä, joilla oli varaa rakentaa isoja huviloita. Joitakin huviloita on alueella yhä olemassa, esimerkiksi Fulkkilan huvila Palvialan eteläpuolella

Kevätterveisin Matti Ilmari

Ehdotan Joutsijärveä. Järven virkistyskäyttö on laajaa, se on erämainen tyypillinen eteläsuomalainen karu järvi.

Mielestäni Köyliönjärvi on myös hyvä ehdokas Satakunnan maakuntajärveksi. Siellähän se Lallikin piispan surmasi ja tätä kautta järvi on tullut nimenä monelle tutuksi jo kouluaikana. Köyliönjärven alue on nimetty myös yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Kannatetaan! Köyliönjärvi on Lallin ja piispa Henrikin yhteenotosta tuttu historiallinen tapahtumapaikka ja siksi maakunnan ja koko Suomen tunnetuimpia ja kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä järviä.

Ehdotukseni on Kaanaan Fatijärvi.

Kannantan Fatijärven nimeämistä Satakunnan maakuntajärvksi. Miksi? Sen nimisiä järviä on vain yksi koko Suomessa. Se ei ole suuren suuri mutta sitäkin kauniimpi. Syväkin se on, ei siis mikään lätäkkö. Erityistä siinä on se, että siihen ei ole minkäänlaista tulojokea tai puroa, eikä siitä lähde jokea tai puroa. Vetensä se saa järven pohjassa olevista lähteistä ja vettä poistuu haihtumalla. Miten se on syntynyt? Muistelen kuulleeni, että se olisi muodostunut jääkauden lopulla jään sulaessa. Ehkä joku osaa kertoa tästä enemmän.

Olemme asuneet Fatijärven läheisyydessä jo reilut 40 vuotta. Se on suosittu asukkaiden uintipaikka, tavallaan parempi kuin Yyterin ranta, jossa pitää kahlata pitkälle uintisyvyyteen päästäkseen. Nuorisoa kiehtoo erityisesti rantakoivuun kiinnitetty paksu köysi, josta roikkumalla lennetään komeassa kaaressa järveen. Tuota "Tarzan liaania" tulevat nuoret vintiöt kokeilemaan polkupyörillä ja mopoilla kauempaakin.

Fatska kelpaa alkutalvesta luisteluun ja joskus jäällä kiertää pienempien lasten hiihtolatu. Kalastukseen saa nykyään unohtaa. Järveä puhdistettiin joitakin vuosia sitten kemikaalilla ja nyt vesi on kirkasta mutta kalat eivät tykänneet.

Kaikenlaisia tarinoita Fatskaan liittyy mutta niistä kertokoot allekirjoittanutta vanhemmat alueen asukkaat. Yhden perheemme keskuudessa pyörineen tositarinan voin tässä kertoa. - Tyttäremme näki unen, jossa olimme koko perhe, äiti, isä, poika, tytär ja koira Söpö, Fatskassa uimassa. Järvestä nousi kauhean iso lisko, joka ui kita avoinna uhkaavasti kohti. Isä sanoi, että nyt on pakko uhrata joku, jotta muut pelastuvat, uhrataan äiti, hän ei ole sukua.

Ehdotukseni Satakunnan maakuntajärveksi on Pyhäjärvi. Mielestäni Pyhäjärvi on kooltaan, kirkasvetisyydeltään ja kalaisuudeltaan maakunnan helmi. Se kokoaa ympärilleen ja rannoilleen lukuisia kuntia ja on tunnettu koko maakunnassa.

Jekke

Kannatetaan. Ehdottomasti erottuu edukseen muista järvistä ja on niistä ylivoimaisesti suurin. Varsinais-Suomi kärsii järvipulasta, joten eikö kannattaisi tehdä Pyhäjärvestä koko luonaissuomalainen Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteinen maakuntajärvi?