Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu:Keski-Suomen maakunta/Ehdotus : Konnevesi/vastaa

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Keski-Suomen maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Keski-Suomen maakuntajärveksi valittiin lopulta Keitele (yhd.).

Ehkä olen jäävi tämän ehdotuksen tekemään, mutta mielestäni Keski-Suomen kaunein järvi on Lievestuoreenjärvi.

Pituus 15km, leveys 5km. Pinta-ala 44km2.

Suomen saastuneimman järven maineesta ihmepelastuksen kokeneen, nykyään puhdistuneen muikkurikaan Rautalammin reittiin laskevan järven mahtavuus olisi itse koettava veneillen.

Toinen vaihtoehto on viettää kesäyö "pikku Kolilla", eli Hyyppäänvuoren laella järvimaisemaa ihaillen.

Suosittelen myös lukemisiksi Veikko Kaalikosken lämminhenkistä kylähistoriikkia: Valoja Lievestuoreen rannoilla, (isbn 952-90-7542-1).

Kannatan lämpimästi tehtyä ehdotusta: Lievestuoreenjärvi maakuntajärveksi! Sellutehtaan aikaan järven vesi oli kuulemani mukaan tummaa ja kuohuvaa kuin cocacola, mutta järvi on puhdistunut vuosien myötä ja on tällä hetkellä yksi parhaimmista kalajärvistä maakunnassamme. Lievestuoreenjärvi tarjoaa virkistystä meille kaikille - päiväkin käynnistyy hyvin aamu-uinnilla Lievestuorejärvessä!

Kannatan Lievestuoreenjärveä maakuntajärveksi. Lievestuoreenjärven historian kaari käsittää eräajan, puunjalostusteollisuudenkauden ja määrätietoisen kunnostamisen nykyiseksi kirkkaan veden erämaajärveksi kasvavan maakuntakeskuksen kupeessa.

Lievestuoreenjärven rantojen lukuisat muinaismuistot ja lappalaisperäiset nimet osoittavat Lievestuoreen olleen tärkeä keskus eräaikana. Tarvaalan muinainen asutuskeskus ja Laukaan ensimmäisen kirkon ja pappilan paikka Lievestuoreen laskujoen Sahijoen varressa osoittavat järven merkitystä Keski-Suomen varhaiselle asutukselle. Lievestuoreenjärven veden kirkkaus ja hyvät liikenneyhteydet perustelivat selluloosatehtaan perustamisen Lievestuoreen kylälle 1920-luvulla. Ihmisten elinkeinojen ja ympäristöarvojen vastakkainasettelu ratkesi lopullisesti, kun tehdas lopetti kannattamattomana toimintansa 1980-luvun alussa.

Ihmiset kantoivat huolta järvestään jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun tehtaan ympäristövaikutukset alkoivat vaikuttaa. Kansalaisten aktiivisuuden takia Lievestuoreenjärveä on määrätietoisesti kunnostettu. Nyt Lievestuoreenjärvi on puhtaan veden järvenä valmiina monipuoliseen käyttöön ammattikalastuksesta virkistymiseen ja luontomatkailuun. Lievestuoreenjärvessä yhdistyvät luontoarvot ja ihmisten toiminnan ja elämisen vaikutukset.

Luonetjärvi on pieni järvi ison järven elementeillä. Pituutta pohjois-eteläsuunnassa on noin 5,6 kilometriä ja järven kiertävä reitti noin 12 kilometriä. Luonetjärvi on Jyväskylän pohjoisin sisäjärvi ja ansaitsee tulla ehdotetuksi Keski-Suomen maakuntajärveksi.

Järven eteläpäässä on paljon asutusta ja rannoilla on liikettä sen mukaisesti. Hiekkapohjaisia uimapoukamia on useita. Talviuintipaikka löytyy Hietasalmen puolelta. Järven pohjoispää on luonteeltaan erämainen, vaikka sielläkin löytyy asutusta jonkin verran. Kokonaisuudessaan järvellä vallitsee rauha, sillä moottoriveneliikennettä ei juurikaan ole. Järvellä liikutaan pääosin soutaen ja meloen. Rauhallisesta olotilasta kertovat järvellä pesivät Laulujoutsenet, joita voi ihailla kaikkialla järven alueella.

Erityispiirteenä on selälle ja rannoille yllättäen kelluvat uudet "saaret", jotka ovat lähtöisin Mansikkaheton alueelta. Mansikkahetosta irtaantuu ajoittain palasia, jotka lähtevät ajelehtimaan järven selälle.

Erityisen leimansa Luonetjävelle antavat myös paikallinen varuskunta ja Jyväskylän lentoasema. Aurinkoisena tyynenä kesäpäivänä voi kuulla ja nähdä Vinkojen pörräävän sinisellä taivaalla tai seurata kuumailmapallojen kisaa.

Myrskysäällä pohjoisesta puhaltava tuuli saa Luonetin aallokon nousemaan ja järvenselkä on upea tummassa asussaan.

Hieno järvi vailla vertaa Keski-Suomessa.

Ehdotan vehmasta Keitelettä maakuntajärveksi!

Kannatan ehdotettua Keitelettä, joka on Keski-Suomen suurimmista järvistä kaikkein keskisuomalaisin, vain pieni nurkka Pohjois-Savon puolella. Maisemat vaihtelevat kapeikoista suuriin selkiin ja asutetuista kulttuuri- maisemista syrjäisiin seutuihin.

Kannatan ehdotettua Keitelettä, joka on Keski-Suomen suurimmista järvistä kaikkein keskisuomalaisin, vain pieni nurkka Pohjois-Savon puolella. Maisemat vaihtelevat kapeikoista suuriin selkiin ja asutetuista kulttuuri- maisemista syrjäisiin seutuihin.

Keitele keskellä Keski-Suomea. Keiteleen ja sen ympäristön kauneuden tallensi muun muassa Akseli Gallen-Kallela useille kankaille 1900-luvun alussa. Myös Suomen ulkopuolella Keitelettä voi ihalla esimerkiksi Lontoossa National Geallery'ssa. National Galleryn ollessa remontissa muutama vuosi sitten Trafalgar Square'lla käyskentelevät lontoolaiset olivat Keiteleen lumoissa - rakennustelineisiin oli suurennettu Akseli Gallen-Kallelan Keitele-taulu.

Keitele on koko Keski-Suomen historian perusta. Sinne tulivat eränkävijät ja sieltä tulivat Jyväskylän sahojen ja sellutehtaan tukit. Missään muualla kuin Keiteleen rannoilla eivät kohtaa Suomen heimot ja yhdisty kauniiksi suomeksi. Keiteleen rannalla oli historian ensimmäinen Keski-Suomen hallintokeskus Konginkankaan Liimattalassa 1600-1700-luvuilla ja sen pohjukassa toinen eli Koivistonkylä 1700-1800-luvuilla. Siinä missä Päijänne on hämäläisten tanteretta, Saimaa savolaisten, Keitele on keskisuomalaisten. Gallen-Kallelan kuvittama Kalevala on Keiteleen rantojen ja Suomen metsäisimmän seudun kuvajainen, josta on syytä olla vielä ylpeä. Missä on näin suuri näin puhdas järvi maailmassa ? Keiteleen muikun lisäksi korpimetsissä tapaa vielä metson ja ilveksiä. Rikkaiden rintamaiden elämän sijaan keskisuomalaisuutta sitkeyttä korostaa niin Keiteleellä liikkuneen Runebergin Saarijärven Paavo ja Mikko Niskasen Surmanluodit Konginkankaalta.

Keitele on luonnonkaunis erämainen järvi, jolla on rikas luonto ja eläimistö. Keitele on vaihteleva luonnoltaan: siellä on reheviä ja karuja vesialueita. Keiteleessä on paljon hienoja saaria ja lintujen pesimäluotoja. Kalasääski pesii siellä ja olen nähnyt sen liitävän järven selän yllä. Härkälintu ja kuikka kuuluvat monien muiden lintujen lisäksi sen vakio asukkaisiin.

Tämä ehdotus tullut sähköpostitse.

"Erittäin syvä, kirkasvetinen ja kaunis järvi. Kannattaa tutustua."

Ehdotan Keski-Suomen maakunnan maakuntajärveksi Päijännettä. Syyhän on ilmeinen; Päijänne on Suomen miehekkäin järvi, ja mahtava matkailun, virkistäytymisen ja vakituisen asumisen paikka. Päijänteen reitti sitoo suuren määrän keskisuomalaisia järviä komealla tavalla yhteen ja reitti jatkuu vielä Päijät-Hämeenkin puolella.

Kannatan myös Päijännettä! Päijänteellä olen viettänyt paljon aikaa lapsuudessani. Nykyään Päijännettä tulee ihasteltua mökkirannalta.

Ehdotan keski-suomen maakuntajärveksi Saravesi-nimistä järveä Laukaassa, koska siinä yhdistyy kolme vesireittiä. Lisäksi vanhat kalliomaalaukset ovat sen rannalla. Toisaalta kaikki vesireitit sisältävät paljon erinimisiä järviä ja vesiä, jotka ovat yhtä hyviä. Yleisin maakuntakala voisi olla luontevampi valita kuin järvi, esim hauki.

Ehdotan Konnevettä Keski-Suomen maakuntajärveksi. Se on syvä, kirkasvetinen ja karun kaunis järvi, jota ympäröiville alueille tyypillisiä ovat näyttävät korkeuserot. Järven arvot on tunnustettu ottamalla laajat alueet Naturan piiriin eikä sen luontoarvoja ja rauhaa pilaa sen enempää suuret asutuskeskukset kuin teollisuuskaan. Tilaa riittää kaikille ja kaikenlaiselle toiminnalle - niin nopeille kuin hitaille ja hiljaisille. Nähtävä ja koettava ei lopu.

Järven rannoilla on luonnon ihmeitä. Järveltä ja sen rannoilta löytyy sileitä kalliota ja äkkijyrkänteitä, vuonoja ja pirunpeltoja, myös melkoisia siirtolohkareita. Kosket kohisevat ja myrskysäällä karikoissa iskevät tyrskyt. Järveltä löytyy matkailumahdollisuuksia, perinnettä ja nykyaikaa. Järvi yhdistää sisämaan voimakaksikon Keski-Suomen ja Savon. Perinteinä muistetaan kirkkovenematkat, uitto ja kalastus.

Maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriperinnön kohteitakin on. On toki myös sellaista nykyaikaan kuulumatonta rantojen rähjärakentamista, jonka soisi häviävän. Nekin nähtävyyksiä siihen saakka, kunnes viranomaiset ja väki ryhdistäytyy siivoustalkoisiin. Rannoilta löytyy rauhaa ja rokkia, riitaa ja rakkautta.

Keski-Suomen maakuntajärvi on ehdottomasti puhdas, kaunis, runsassaarinen vehmasluontoinen ja runsaskalainen Kivijärvi. Täydellinen järvi virkistyskäytössä. Upeita hiekkarantoja - esim Isohiekka = Keski-Suomen "rivieera"..Upea Lintusaari. Luonnonmuodostelmat: Kivikkoiset rykelmät tai Kallioiset saaret. Upeat hiekkakankaiset niemet. OOooo!! Kolmen kunnan yhdistävä allas elävöittää alueen. Antaa kaiken sen mitä ihminen järveltä kaipaa. Rakastan Kivijärveä ja kunnioitan sitä ja sen luontoa ja luonnonrauhaa! Ei tarvitse etsiä muuta järveä, kun on kerran löytänyt tämän järven, sen osoittaa sekin kuinka haluttuja mökkirantatontin siellä on. Sanat eivät riitä kertomaan kaikkea tästä paratiisista!!!!

Kivijärvi on ehdottomasti se paras valinta Keski- Suomen maakuntajärveksi. Puhdasvetinen järvi mahdollistaa virkistäytymisen monella tapaa...Kalastajille löytyy hyvät apajat: järvilohta, taimenta, kuhaa, ahventa ja lahnaa. On isoa selkää, karua Pirunpeltoa ja upeita valkamia hiekkarantoineen. Upea luonnonhiekkasaari, Lintusaari on Kivijärven helmi ja elää edelleenkin legendaarisen tarinan kautta ja loistavana virkistyskohteena veneilijöille.Tämä järvi halkoo kauniisti Pohjoista Keski- Suomea ja jää lähtemättömästi täällä vierailleidenkin ihmisten sydämiin. Niin kaunis, niin rauhaisa, niin tärkeä...

Saarijärven Pyhäjärvi (Pyhänselkä)

Se on mökkijärveni. Sukuni on sen rantoja asuttanut jo 1600-luvun alkupuolelta. Kaunis karuudessaan, kirkkaine vesineen ja kallioluotoineen. Joka kalastajan unelma. Ja meidän sen rannoille asettuneiden onni. Asumus- tai muu ihmisen toiminta ei ole sitä päässyt tuhoamaan. Vielä. Ainoana Saarijärven vesistön järvistä se on säilyttänyt puhtautensa ja näin toivomme jatkossakin olevan. Turvetuotannon uhka leijuu kuitenkin tämänkin vesistön yläpuolella, vaikka vaikutuksia ei vielä ole havaittavissa. Tästäkin syystä on tämä aarre säilytettävä puhtaana ja lähes luonnontilaisena - sellaisena kun se oli jo silloin, kun sen nimi vielä oli Kouvalan Pyhä. Maakuntajärven asema olisi yksi takuu sille, että turvetuotanto ei sen valuma-alueille pääsisi koskaan rantautumaan.

Järvestäni on kirjoitettu myös kirja, jonka toimituskunnan saatesanat kertovat omalta osaltaan osuvasti järven erinomaisuudesta. Tässä suora lainaus kirjasta:

Saarijärven mahtava Pyhäjärvi

Toimituskunta:

Veijo Honkonen Kalle Laitinen Jarmo J. Meriläinen

Kirjan saatesanat

"Kun järvi on pyhä, se ei olekaan mikä tahansa järvi. Ei pyhä tarkoittanut alun alkaen kirkollista pyhyyttä, ei se ollut arjenkaan vastakohta. Kun maisemassa oli jotakin suurta ja kaunista, sanatonta kunnioitusta, varuillaan oloa, jopa pelkoa herättävää, se oli pyhää. Lapista löytyy Pyhätuntureita ja maasta Pyhäjärviä. Suuria ja komeita kaikki. Kun nykypäivän kulkija astuu Saarijärven Pyhäjärven kallioiselle rannalle, näkee veden häikäisevän kirkkauden ja aavan ulapan voiman, hän voi olla järven muinaisesta nimestä yhtä mieltä. Pyhä on."

Kannatan Pyhäjärveä maakuntajärveksi. Paras ja kirkkain järvi alueella. Ehdoton suosikki uimaretkille.

...yhdistää eteläisen ja pohjoisen Keski-Suomen.

Ehdotan Keski-Suomen maakuntajärveksi Kuuhankavettä. Se on kirkasvetinen ja ainakin itärannalla on laakeata hiekkarantaa, varsinkin lapsille sopivaa. Eikös se ole mainittu maakuntalaulussa "... Keuruun ja Kuunkaveen..." Aarre Eräpohja Siperia Jyväskylä

Ehdotan Keski-Suomen maakuntajärveksi Kuhmoisten(ja osittain Jämsän)kunnassa sijaitsevaa Isojärveä. Järvi sijaitsee Isojärven kansallispuiston vieressä ja on hyvä matkailu- ja virkistyskohde. Isojärvi on kalliorantainen, syvä, karu ja kirkasvetinen järvi, jonka vedenlaatu on hyvä. Osa Isojärven rannoista kuuluu rantojensuojeluohjelmaan ja järvi laskee Päijänteeseen Arvajan koskireitin kautta.