Ehdotus: [[Kovesjärvi (35.554.1.001)]]

Kovesjärvi on luonnonkauniina säilynyt matala humusjärvi, jonka rannoilla on edelleen kauniita ja valkeita hiekkarantoja. Matalat humusjärvet ovat metsäojitusten ja turvetuotannon vaikutusten vuoksi uhanalaistuneet ja turvetuotanto muodostaa uhkatekijän myös erinomaisessa ekologisessa tilassa vielä olevalle Kovesjärvelle, kuten suo- ja turvemaiden Parkanossa niin monen järven kohdalla on ja on ollut.

Kovesjärven pyöreätä muotoa hellii niin aurinko kuin tuulet ja rantojen mökkiasutuksesta huolimatta arka kuikka pesii järvellä ja kuikan ihanan haikea huuto kiirii kesäiltoina Kovesjärvellä, liki ainoalla Parkanon ja lähikuntien järvistä. Kuikkien joukossa näkyy toisinaan myös kaakkureita. Tummasta vedenväristä huolimatta vesi on edelleen ollut niin kirkasta, että kuikka kykenee ravintonsa löytämään. Kalalokit, tiirat ja koskelot tekevät seuraa ja rantojen hiekalla ja kivillä juoksee pyrstöään keikuttaen rantasipejä.

Rannan tuntumassa kasvaa edelleen nuottaruohoa ja rannoilta löytyy melko harvinaisiakin kasvilajeja. Pohjakasvillisuudessa viihtyy lahnaruohojen tupsuja. Kasvillisuutta rannoilla on melko vähän ja järvi on selvästi oligotrofinen. Järven pohjoisrannalta löytyy vähäiseltä alueelta kuitenkin valkeina kukkivia lumpeita ja jossain järviruoko muodostaa harvaa kasvustoa kuten järvikortekin. Rantojen kivikot rikkovat vedenpintaa ja antavat haastetta järvellä liikkuville. Laskuoja Kovesjoki kiemurtelee Häädetkeitaan luonnonpuistoon sammaleisen ja kasvillisuuden sekaan kätkeytyvän luusuan kautta. Asutus näille seuduille on levinnyt Kovesjoen erämaaseutujen kautta.

Kovesjärven puolesta on syntynyt kansanliike järven ympärille. Herkän ja uhanalaisen järven ekologiaa pyritään varjelemaan yhteisin ponnistuksin ja mm moootoriveneilyltä järvi on yhteistuumin rauhoitettu kokonaan.

Valuma-alueen maaperä on pääasiassa moreenimaata, mutta rajoittuu pohjoisesta turvemaahan, josta myös järveen laskee laskuoja. Maatalous järven ympärillä on ollut vähäistä ja nykyään miltei päättynyt. Suomen järvien luontotyypit ovat huonosti suojeltuja verrattuna maaluontotyyppeihin. Erityisen uhanalaisiksi ovat käyneet matalat humusjärvet, joiden ekologiaan kasvaneella humuskuormalla on erityisen rehevöittävä merkitys.

Suojelu voisi alkaa vaikka Kovesjärvestä.

Äänestän myös Kovesjärveä maakuntajärveksi. Kaunis ja eliölajeiltaan runsas järvi lumoaa monimuotoisuudellaan.

Äänestän Kovesjärveä.Täällä käki kukkuu aidosti.

Äänestän kovesjärveä maakuntajärveksi. Pohjoispirkanmaalla jo harvinaiseksi käynyttä, varsin puhtaana säilynyttä sekä karua järveä. Järvi on tunnettu kuikistaan, joita sillä pesii kesäisin yleensä 2-3 pariskuntaa. Syksyisin kuikat kokoontuu järvelle odottamaan jäiden tuloa ja muuttomatkalle lähtöä.