Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu:Pohjois-Karjalan maakunta/Ehdotus: Pielinen (04.411.1.001)/vastaa (13)

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Pohjois-Karjalan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi valittiin lopulta Pielinen (04.411.1.001).

Ehdotus: Pielinen Ehdottomasti Suomen paras järvi lomailuun, monipuolinen, upeat maisemat ja hyvät kalavedet. Kelvänsaaresta löytyvät upeat vuokramökit ja ystävälliset isännät. Mikä onkaan upeampaa, kuin pulahtaa uimaan Pieliseen savusaunasta.

Ehdotan Juuan sijaitsevaa Rauanjärveä maakuntajärveksi.

Rauanjärvi on lähes luonnontilainen puhdasvetinen ja monimuotoinen "kolmikerroksinen" pitkähkö järvi - juuri senlaatuinen kuin Pohjois-Karjala alueenakin on.

Rauanjärven rannat ovat hienojakeista hiekkaa. Järven keskellä kulkee lähes koko pituudelta usean kilometrin mittainen hyvin kapea ja korkea harjanne. Myös harjun rannat ovat molemmin puolin hiekkaa.

Järven kalakanta on heikko, kerrotaan, että sota-aikana järvi kalastettiin räjähteillä täysin tyhjäksi.

Viekijärvi on kaunis pieni järvi Lieksassa. Sen kauniit kalliorannat ja vaaramaisemat tekevät siitä kelpoisen Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi. Viekijärvestä on yhteys Halijoen ja Petäjäjärven kautta Pieliseen.

Kaunein kappale Suomea, erikoinen historia (järvenlasku)

Höytiäinen ennen järvenlaskua virtasi länteen. Vasta Puntarikosken padon murtuminen yli 150 vuotta sitten pudotti vesipinnan 9,5 m ja paljasti suuren joukon uusia saaria sekä viljelysmaata (eniten)järven länsi-ja pohjoispuolella. Jälkipolvien arvostama perinne ovat vanhat kalamajat, joita perustettiin useille saarille sinä aikana kun taloista lähdettiin kalastamaan talven särvintä. Majoissa yövyttiin ja saalis soudettiin myöhemmin kotiin. Useita majoja on edelleen jäljellä. Veden alta paljastunut maa nimettiin Pohjan kyläksi, jossa useimpien nykyisten rantamökkien osoite on. Se maa, joka oli paljaana ennen vedenlaskua on maarekisterissä Kontiolahden (tms.) kylää. Vanhoissa maantiedon oppikirjoissa järven luonnehdinta oli "kirkasvetinen Höytiäinen".

Ehdottomasti Höytiäinen erikoisen ja maailman suurimman järvenlaskunsa takia. Järvestä on tehty myös loistava kirja

Mahtava historia: Höytiäisen lasku oli lukuisista Suomen järvenlaskuista suurin ja merkittävin.

Lisäksi se on puhdasvetinen ja Rantaviivaa on 472 km sekä Suurin syvyys 59 m

Höytiäinen on mahtava järvi. Nimen synnystä on ainakin kaksi tulkintaa. Toisen mukaan nimen kantana on kasvin, heinän höyty, toisen mukaan nimi syntyi siitä, että Höytiäinen on korkeiden paikkojen, höjd, ympäröimä. Tulokkaat tiesivät aikoinaan, että hallakaan ei noussut ensimmäisenä Höytiäistä ympäröiville rinteille.

Nykyisen Kontiolahden kylän edeltäjää nimitettiin Höydiäisby- nimellä. Asukkaat ovat aikojen saatossa osanneet hyödyntää Höytiäistä monella tavalla ajan asettamien vaatimusten mukaan. Höytiäistä on kuvattu myös kaunokirjallisuudessa( Jouko Puhakka)

Kalasaunat ovat ainutlaatuiset. Kalastukseen liittyviä museoita on useita, kalasaunat ovat aitoina paikoillaan.

Höytiäinen on entisellä kotiseudulla. Sen rannalla on lomakeskus Huhmari ja Huhmarilta tehdään kesäisin "risteilyjä" m/s Tuula -nimisellä veneellä.

Höytiäinen on myös siitä erikoinen, että se rantautuu moneen kuntaan.

Ehdotan Höytiäistä Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi. Sen saarten monimuotoisuus ja järvenlaskun esille tuomat nupukiveykset Jouhtenisen vanhassa rantaviivassa ovat erikoinen luonnon muovaama yksityikohta. Kalaisa järvi. Hienot talaat Saposesa. Pentti Oulu

Suurin ja kaunein.

Pielinen, ihana järvi <3.

Ehdottomasti Pielinen. Paitsi Pohjois-Karjalan suurin järvi, on Kolin kansallismaisema oleellinen osa suomalaista sielunmaisemaa.

No totta kai Pielinen. Kun tämä juttu tuli eilen SuomiExpressistä televisiosta ja näytettiin Pielistä, tuli mieleen, että no Pohjois-Karjalassa valinta on kiistattomasti Pielinen. Se on maakunnan suurin järvi, mutta sen varrella sijaitsee myös Kolin kansallispuisto, joka on merkittävä. Sen saaristo ja puhdasvetisyys on myös merkittävää. Se on paikallisen vesistön kunniakas keskusjärvi, joka olisi tittelinsä ansainnut.

Pielinen on kansallismaisemaamme ja kuvaa Pohjois-Karjalan jylhyyttä vaaramaisemineen.

Maakunnastamme ei löydy toista yhtä mahtavaa ja monipuolista järveä! Mikä voittaisi Kolin huipulta Pieliselle avautuvan upean näköalan tai kesäillan järvimaiseman Ahvenisella auringon laskiessa Kolin vaarojen taakse?

Pielinen on suuri, kareliaaninen, paikoin maisemat ovat aavoine selkävesineen merelliset, paikoin leppeät. Kulkijoita on vain vähän kuten Pohjois-Karjalassakin ja siksikin se on luonteenomainen maakunnalle. Pielistä pitkin pääsee vaikka Kiinaan eli se on tiiviissä yhteydessä muuhun maailmaan eikä mikään suljettu lammikko. Pielinen sopii monenlaisille vesikulkuneuvoille kajakista kohtuukokoisiin aluksiin.

Vaikka Pielinen ei kirkkaudessan pärjää esim. Suomen upeimmalle järvelle Karjalan Pyhäjärvelle tai Puruvedelle, niin Pielinen sijaitsee kuitenkin kokonaan maakunnassamme, "ruokkii" alapuolen vesistöjä sekä täyttää ainakin vielä erämaajärven kriteerit. Siis Pielinen maakuntajärveksi.

Pielinen Kolin kansallismaisemineen ja järvilohineen ansaitsee ehdottomasti ykköspaikan Maakuntajärvikilpailussa!!

Pielinen on Pohjois-Karjalan suurin ja tunnetuin järvi ja muodostaa Kolin kanssa kansallismaiseman, josta koko maakunta hyvin tunnetaan.

Aiemmin esitettyjen perusteluiden lisäksi: kaikkien pohjoiskarjalaisten ja monien ulkopaikkakuntalaistenkin tuntema järvi.

Ylitse muiden jo maantieteellisten faktojen perusteella, puhumattakaan siitä, millaiset ainutlaatuiset maisemat Pielistä ympäröivät. Varsinkin Pohjois-Pielisen erämaisuus ja rauhallisuus ovat nykyihmiselle luxusta.

Pielinen on Pohjois-Karjalan sydän, Pielisjoki sielu ja Koli kaiken sen ylle kohoava laki.

Pielinen on kaunein Suomen järvistä

Ehdottomasti Pielinen. Kaunis ja karu, yllätyksellinen ja haastava, osa kansallismaisemaamme.

Ehdotus tehty postikortilla.

Komean kauniin upea järvi suurine selkineen,maakunnan "pääkaupungin" kupeessa.

Pyhaselkä portti maailman merille.

Ihania lapsuusmuistoja tulee tästä järvestä mieleen. Upea ja komea Suomen järvi. Kesällä upea, Suomen ihaninta järvimaisemaa ja aurinko ihanasti kimaltelee veden pinnalla sekä laineet liplattaa.Ja Pohjois-Karjalan kauneimpia järviä mitä mieleen tulee.

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koitere_(04.941.1.001)

Koitere on kuten laulussa sanotaan satasaarinen ja se tuo kauneutta Koitereeseen ja monet saaret ovat isoja ja asumattomia! Hiekkarantoja riittää ja vesi on puhdasta! Mökkiasutusta on vähän! Kaunis ja monipuolinen järvi!

Kannatan ehdottomasti Koiteretta sen kauneuden ja runsaiden saarien vuoksi koska se on niin erilainen juuri saarien vuoksi ja tunnetaanhan Koitere jo historiastakin hyvin! Sielläpä se runonlauja Mateli Kuivalatar viritteli Koitereen rannalla runojaan! Eipä ole kauniinpaa maisemaa kuin ilta-auringossa Koitere ja sen sadat saaret! Puhdas vesi ja hyvä kalakanta tekevät siitä myös hyvän kalajärven. Koskemattomia rantoja riittää vielä kulkijan kulkea!

Laulun sanoin "Olet Koitere Helmi sä Karjalan maan, ei muualle vertaasi lie.."

Niinpä; Pauli Salonen sen jo sanoi: Koitere, helmi sä Karjalan maan... Mikä toinen järvi on lempinimeltää Satasaarinen?

Kyllä Pohjois-Karjalan maakuntajärvi on ehdottomasti oltava Koitere. Koitere on varmasti maakunnan kuuluisin järvi satoine saarineen ja sen rannoilla tehtyine lukuisine elokuvineen. Lisäksi sen koillisrannalla sijaitsee mm. kuulu Lutin tasavalta ja etelärannalla Matelistakin tuttu Siitarin vaara. Vain muutamia mainitakseni. Siis Koitere!

Pohjois-karjalaisena ja varsinkin ilomantsilaisena ehdotan tietenkin koiteretta koska seutu on erittäin tuttua ja tullut monesti nähtyä kaikessa kauneudessaan. Ei ole liiemmin mökeillä kansoitettua seutua, on puhdasvetinen ja kulttuurillisestikin merkittävä.

Suomen kirkkaimpiin kuuluva Valkiajärvi on sukeltajienkin suosikkikohde.

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valkiaj%C3%A4rvi_%2804.391.1.065%29

Valkiajärvi myös facebookissa. https://www.facebook.com/group.php?gid=101287758697&ref=ts

Järviwikin Valkiajärvi sivulle on lisätty linkkejä, joita klikkaamalla löytyy upeita valokuvia ja videoita.

Vaikka Valkiajärvi ei kamppailekaan kokonsa puolesta maakunnan suurten järvien kanssa, kuvastaa se kuitenkin erinomaisella tavalla maakunnan luontoa ja sen puhtautta. Valkiajärvi lukeutuu niihin pikkujärviin, joilla alkaa olla jo kansainvälistäkin merkitystä vetensä kirkkauden ansiosta. Yhtä kirkkaita ja samalla varsin syviä vesistöjä on erittäin harvassa, joten juuri tällaisilla vesistöillä maakunta voi erottua edukseen. Valkiajärvi tunnetaan Suomessa hyvin laajalti erityisesti sukeltajien (Suomessa noin 30 000 sukellusta harrastavaa), mutta valitettavasti paikalliset eivät osaa arvostaa kyseisen ainutlaatuisen järven arvoa. Ja vaikka Valkiajärvi on kooltaan pieni, nostamalla sen arvo sille paikalle jonne se kuuluu, toimisi tämä järvi samalla myös muiden tuhansien arvokkaiden lampien ja pikkujärvien puolesta puhujana. Valkiajärvi maakuntajärveksi!!

Muiden maakuntajärvien erottuminen massasta on vaikeaa, sillä ne eivät edusta mitään niin poikkeuksellista kuin Valkiajärvi. Toki kaikki maakunnan järvet ovat omalla tavallaan ainutlaatuisia ja hienoja maakunnnan valttikortteja.

kaunis rauhallinen pienijärvi Pielisjoessa.

Kaunis pieni, puhdasvetinen järvi upeiden vaaramaisemien keskellä

Pankajärvi on kuin Pohjois-Karjala, karu,kaunis ja rauhallinen. Vuosisatojen ajan reittinä kauas. Työtä ja virkistystä yli sata vuotta työn raskaan raatajille. Rautaa ja puuta ruukkiin ja tehtaalle. Korpiaista ja lohta kavereineen pyytäjille. Järvi isolla Jiillä.

Hienot maisemat, koskematon luonto ja mukava laavu. Esim. pyöräretken kohde Joensuusta käsin.

Infoa: http://www.vaellus.info/reittitarkennus.php?id=041006150849C939

Hieno luontokohde kaikille, erityisesti lapsiperheille ja liikuntaesteisille. Oiva ehdotus kokonaiselle järviketjulle!

Infoa esim. http://www.vaellus.info/reittitarkennus.php?id=04100614525264D7