Ehdotus: [[Iso Helvetinjärvi (35.414.1.012)]]

Etelä-Suomen jylhimpiin rotkojärvien ketjuun kuuluvaa helvetinjärviä. Ehdottomasti kuuluisin suomalainen järvi ulkomailla kolun vuoksi. Ollut esillä myös Sevillan maailman näyttelyssä. Aksel Gallen-Kallelan maalaus on myöse erittäin kuuluisa tästä järveästä. Kunnon erämaajärvi kuitenkin lähellä kulkuyhteyksiä ja luonnonrauha taattu.

Helppo pääsyinen myös lapsiperheille 3 km kävely polkua myöten Kankimäestä Helvetinjärvien kansallispuistoon. Helppo pääsy myös Pirkantaivalta myöten Pirkanmaalta varsinkin Seitsemisestä ja Riuttaskorvesta. Hyvät palvelut päiväretkelle: kankimäessä kioski, Helvetinjärven rannalla hyvä päivätupa ja keittopaikka jossa voi paistaa makkarat.

Rotkojärvien luonto kuuluu oleellisena osana Suomikuvaan.

Tietysti tällä on vaikea kilpailla kansallisromattisita TaunoPalo Ansa Ikonen tyylistä kansallismaisema järviä vastaan.Mutta nämä rotkojärvet, Helvetit, Luoma, Koverot (pikku koveroa harva tietää), Hollonjärvi, jossa on oikea luonnonsuojelu alue jyrkät kallioseinämät sekä Kalliojärvi ja Paarlammi, ovat hieno karu ja upea luonnonkauneus. Kun seuraa tätä linjaa etelään päin niin huomaa, että Jämingiselkä kuuluu samaan muodostelmaan (Paarlamminlahdesta eteenpäin). Miestamonsalmen alapuolella rotko on 52 metriä syvä vedenpinnasta mitattuna. Lännempänän on Rontonhorha joka muistutaa tätä samaa ketjua. Virtolaisilla on Torisevat, mutta ne ovat pieniä lutakoita tähän Helvetinjärvi-Paarlammi ketjuun nähden.

Historiaa löytyy
a. Muodostunut kallioperän murrosvyöhykkeisiin miljoonia vuosia sitten.
b. Jääkausi kyntänyt murrosvyöhykkeet auki jolloin on syntynyt järvet
c. Jo 1800 luvulla matkailukohde: mm. Gallen-Kallela yms. 
d. Nimi syntynyt mielenkiintoisesti. Naapurit kalastivat pyydyksillä Helvetinjärvessä. Toinen aina koki salaa naapurinsa verkot heti aamutuimiin. Näin naapuri ei saanut koskaan kalaa. Kimpaantunut naapuri tokaisi muutaman vuoden jälkeen: " ei tästä helvetin järvestä saa edes kalaa". Tästä lähtien järvi on ollut Helvetinjärvi. Tässäkin on perinnettä kuten kaikissa erämaan järvien nimissä.
e. Mummon mukaan taannoin käytetty susiansana metsästykessä
f. Vaarin mukaan rukouslauantaina muinoin oli tanssikielto jolloin väkeä tuli Satakuntaa ja Pohjanmaata myöten pitämään hauskaa. Juhlat loppuivat vuosien saatossa jolloin viimeisenä vuotena kuoli yksi henkilö sydänkohtaukseen vaikka huhut levisivät miestaposta. (perinteistä suomalaista juhlintaa...)
g. kansallispuistoksi 1982