Ehdotus: [[Keitele (yhd.)]]

Ehdotan vehmasta Keitelettä maakuntajärveksi!

Kannatan ehdotettua Keitelettä, joka on Keski-Suomen suurimmista järvistä kaikkein keskisuomalaisin, vain pieni nurkka Pohjois-Savon puolella. Maisemat vaihtelevat kapeikoista suuriin selkiin ja asutetuista kulttuuri- maisemista syrjäisiin seutuihin.

Kannatan ehdotettua Keitelettä, joka on Keski-Suomen suurimmista järvistä kaikkein keskisuomalaisin, vain pieni nurkka Pohjois-Savon puolella. Maisemat vaihtelevat kapeikoista suuriin selkiin ja asutetuista kulttuuri- maisemista syrjäisiin seutuihin.

Keitele keskellä Keski-Suomea. Keiteleen ja sen ympäristön kauneuden tallensi muun muassa Akseli Gallen-Kallela useille kankaille 1900-luvun alussa. Myös Suomen ulkopuolella Keitelettä voi ihalla esimerkiksi Lontoossa National Geallery'ssa. National Galleryn ollessa remontissa muutama vuosi sitten Trafalgar Square'lla käyskentelevät lontoolaiset olivat Keiteleen lumoissa - rakennustelineisiin oli suurennettu Akseli Gallen-Kallelan Keitele-taulu.

Keitele on koko Keski-Suomen historian perusta. Sinne tulivat eränkävijät ja sieltä tulivat Jyväskylän sahojen ja sellutehtaan tukit. Missään muualla kuin Keiteleen rannoilla eivät kohtaa Suomen heimot ja yhdisty kauniiksi suomeksi. Keiteleen rannalla oli historian ensimmäinen Keski-Suomen hallintokeskus Konginkankaan Liimattalassa 1600-1700-luvuilla ja sen pohjukassa toinen eli Koivistonkylä 1700-1800-luvuilla. Siinä missä Päijänne on hämäläisten tanteretta, Saimaa savolaisten, Keitele on keskisuomalaisten. Gallen-Kallelan kuvittama Kalevala on Keiteleen rantojen ja Suomen metsäisimmän seudun kuvajainen, josta on syytä olla vielä ylpeä. Missä on näin suuri näin puhdas järvi maailmassa ? Keiteleen muikun lisäksi korpimetsissä tapaa vielä metson ja ilveksiä. Rikkaiden rintamaiden elämän sijaan keskisuomalaisuutta sitkeyttä korostaa niin Keiteleellä liikkuneen Runebergin Saarijärven Paavo ja Mikko Niskasen Surmanluodit Konginkankaalta.