Ehdotus: [[Degersjön (82.002.1.002)]]

Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavista syistä:

• Pyytämäsi toiminto on rajoitettu käyttäjille, jotka kuuluvat seuraaviin ryhmiin: confirmed, experienced, expert, authority, archiver, datamanager, algalmonitoring, katuma.
• Et voi muokata sivuja, ennen kuin olet varmentanut sähköpostiosoitteesi. Voit tehdä varmennuksen asetussivulla.

---

Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.

Degersjö kantaa rannoillaan Uudenmaan kulttuurihistorian rikkautta Degersjö, Digersjö, Suuri järvi kantaa rannoillaan Uudenmaan kulttuurihistoriaa harvinaisen rikkaasti. Järven ympäristö on ollut kalastus- ja metsästysaluetta jo esikeraamisella ajalla, maan noustessa esiin merestä vasta luotoina ja saarina. Heti maan kohottua merestä kampakeraamisella ajalla, saarten muututtua mantereeksi ja Degersjön vähitellen järvekseen, on sen rantamilla ollut ihmisasutusta. Thorbyn kivikautiset pellot lännessä ja Järnvikin asutus etelärannoilla. Vasarakirveskansa kävi siellä kääntymässä ja jätti jälkeensä mm. kotimaista tyyppiä edustavan venekirveen itärannalle Gennäsiin ja saaristotien Ruotsiin. Hautaröykkiöitä on harvase kukkulalla järven ympärillä, ilmeisesti pronssikaudesta rautakauteen, suurin osa tutkimatta. Kuuluisimpia Thorbyn pienempi röykkiö ja Järnvikin “Lehmihaan” suuret röykkiöalueet, jotka ovat merkkejä muuten harvalöytöisen kauden asutuksen jatkuvuudesta. Järnvikin haudoissa kohtaavat kulttuuripiirteet ainakin kolmelta taholta: Virosta, kotimaasta ja Itä-Euroopasta. Rautakaudella siellä ovat kohdanneet asutusvirrat Virosta, Hämeestä ja Ruotsista. Järvi piti pitkään pintansa kulttuurien raja-alueena. Maanviljelyn myötä ruotsinkielinen asutus alkoi ulottua myös Degersjön rannoille. Aikansa poliittiset valtataistelut ovat ulottuneet järven rannoille, ja tiloja on luovutettu, vaihdettu tai lunastettu niin Viipuriin, Viroon kuin Ruotsiinkin. Nimistö alueella on edelleen ainakin saamelaista, suomalaista, virolaista ja ruotsalaista. Degersjön läpi kulki voima uudelle ruukille ja sen asujaimistolle, ruotsin- ja suomenkielisille keskieurooppalaisine mausteineen. Tänä päivänä sen rannoilla kohtaa suomalaisen kulttuurin 10 000 vuotinen menneisyys ja tulevaisuus koko rikkaudessaan: japanilainen keraamikko saunomassa, kalastamassa kuhaa, kuuntelemassa kuikkaa suomalaisen vähintäänkin molempia kotimaisia puhuvan kollegansa seurassa. Degersjö, syvä ja laaja järvi joka suuntaan. Siinä kohtaa koko Uudenmaan mikrokosmos yhden järven rannalla. Ulla Ulla-marja

Palaa sivulle Viestiketju:Keskustelu:Uudenmaan maakunta/Ehdotus: Degersjön (82.002.1.002)/vastaa (2).