Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu:Pohjois-Pohjanmaan maakunta/Ehdotus:Kylmäluoma (61.315.1.001) (2)
Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Pohjois-Pohjanmaan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärveksi valittiin lopulta Pyhäjärvi (54.051.1.001).
Sisältö
Ketjun otsikko | Vastauksia | Viimeksi muokattu |
---|---|---|
Ehdotus:Kylmäluoma (61.315.1.001) | 0 | 15. elokuuta 2011 kello 09.45 |
Ehdotus: Pyhännänjärvi (57.039.1.002) | 0 | 15. elokuuta 2011 kello 09.39 |
Ehdotus: Pyhäjärvi (54.051.1.001) | 2 | 24. kesäkuuta 2011 kello 11.29 |
Ehdotus: Yli-Kitka (73.025.1.001) | 3 | 22. kesäkuuta 2011 kello 09.09 |
Ehdotus: Ypykkäjärvi (61.132.1.005) | 0 | 21. kesäkuuta 2011 kello 16.04 |
Ehdotus: Uljuan tekojärvi (57.023.2.001) | 0 | 17. toukokuuta 2011 kello 22.08 |
Ehdotus: Iso Lamujärvi (57.064.1.001) | 0 | 17. toukokuuta 2011 kello 22.07 |
Ehdotus: Saarijärvi (61.759.1.007) | 1 | 16. huhtikuuta 2011 kello 12.44 |
Kitkajärvi - Euroopan suurin lähde | 0 | 26. maaliskuuta 2011 kello 19.35 |
Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavista syistä:
Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.
Palaa sivulle Viestiketju:Keskustelu:Pohjois-Pohjanmaan maakunta/Ehdotus:Kylmäluoma (61.315.1.001) (2).
Pyhännänjärvi sijaitsee Pyhännän kunnan keskustaajamassa. Ehdotan sitä Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärveksi, koska tämä pieni järvi on "nostanut imagoaan" hurjasti viime vuosina. Järveä on kunnostettu monin tavoin muun muassa ruoppaamalla sekä maantiesillan aukkoa leventämällä, mikä parantaa veden virtausta. Järven tilan kohentumisen vuoksi esimerkiksi järvenrantatonttien suosio on kasvanut valtavasti. Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia on parannettu kunnostamalla uimaranta viihtyisäksi ja rakentamalla hieno venevalkama.
Pyhäjärvi, Pyhäjoen alku, on suurin Suomen Pyhäjärvistä ja kuuluisa Hiisi-tarustaan, josta Valtteri Makkonen on kirjoittanut mahtavan 'Hiidenkari' runon. Järvi on juuri sopivan kokoinen maakuntajärveksi, siinä on runsaasti saaria, kaloja ja puhdasta vettä!
Pyhäjärven nimi oli ennen vanhaan Ristijärvi, koska järvi muistuttaa jonkin verran ristiä. Joskus aikoinaan oli Kirkkovene koko lasteineen uponnut, ja siitä oli järvi saanut nykyisen nimensä. Toisaalta kuitenkin tiedämme, että järvellä oli Pyhäjärvi nimi ennen kuin kirkkoa oli edes koko nykyisellä paikkakunnalla, nimeltä Pyhäjärvi.
Ehdotan Yli-Kitkaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärveksi. Yli-Kitkahan on Kuusamon ja Posion rajavesi, ja suurin Pohjois-Pohjanmaan järvistä.
Kannatan Yli-Kitkaa, Suomen suurinta lähdettä.
Täältäkin siunaus Yli-Kitkalle! Pohjois-Pohjanmaa on melko "kuivaa" seutua ja tällaisia järviä saa sieltä oikein hakemalla hakea. Yli-Kitka on verraton esimerkki Kuusamon monimuotoisesta luonnosta ja erämaisesta raikkaudesta. Yli-Kitka tarjoaa paljon silmänruokaa, varsinkin Riisitunturin huipulta sen länsirannalta ihailtuna. Ehdoton ykkösjärvi!
Kannatan Yli-Kitkaa. On rajajärvi, joka sijaitsee Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Suuri lähde. Sen unenomainen rauha iltaisin auringonlaskiessa rauhoittaa.
Ypykkäjärvi on Koillismaalle tyypillinen maatalousympäristöön sulautuva, kutuaikaan kalaisa järvi. Linnusto on runsainta keväisin ja syksyisin muuttoaikoina, pesivään linnustoon kuuluu heinäsorsa, telkkä, haapana ja tavi. Järven vesitalous on riippuu yläpuolisten, säännösteltyjen järvien säännöstelyrytmistä, rannan luontaiset tulvaniityt ovat veden vallassa keväisin vedenpinnan laskiessa keskikesän ja loppukesän aikana säännöstelyn alarajalle. Kalasto on runsainta kutuaikana; hauki, särki ja ahven ovat yleisimmät saaliskalat. Ypykkäjärvi laskee ojan kautta lähistöllä olevaan Isojärveen, joka puolestaan on yhteydessä Anttilanputaan kautta Iijokeen. Kokonaisuus on ainutlaatuinen lintujen pesimäalueena sekä muuttosesonkien ruokailu- ja levähdyspaikkana. Järvisysteemi on kokonaan kevättulvien tuomien ravinteiden ja hapen varassa lopun vuotta. Luonnonvaluma soilta ja kivennäismailta on vähäistä, samoin lähteiden ja hetteiden osuus. Maatalouden ravinnevaikutus on vähäistä.
Uljuan uljas tekojärvi ei kalpene muiden luonnonjärvien rinnalla. Vaikka se on ihmisen luoma, se on kaunis järvi ja luonut upean ajopuueläimistön. Järven aallot ovat muovanneet kymmeniä uljaita eläinhahmoja. Pelkällä siveltimen vedolla löytyi niille kasvot. Tämä hellyttävä ajopuueläimistö on kierrellyt jo monia näyttelyitä vuoden 2010-2011 aikana. Ja lisää on tulossa niin eläinhahmoja kuin näyttelyitä.
Ehdotan lämpimästi maakuntajärveksemme Pyhännän Iso Lamua! Järvi on kirkasvetinen ja kalaisa. Kauniita uimarantoja hiekkapohjineen on useampi. Kalaverkkoihin käy muikku, ahven, hauki ja istutettu siikakin. Nuottaustakin harrastetaan.
Iso Lamujärvessä on useampi saari, joissa yhdessä pesii kalasääski.
Kulttuuriakin löytyy; kirjailija Pentti Haanpään mökki Korpelainen, mökki toimii nykyään museona. Kyseinen kirjailija tosin myös hukkui tähän nimenomaiseen järveen eräässä syysmyrskyssä.
Pieni söpö kraatterijärvi, joita ei Suomesta monia löydy. Kuvastaa perinteistä lamparetta Pohjois-Pohjanmaalla oikein kivati. Hyttyset tykkäävät seudusta myös kuin siat perunasta, eikö se kerro jo jotain!?