Ehdotus: [[Immalanjärvi (04.192.1.001)]]

Kaunis, lähderikas taajamajärvi Etelä-Karjalan maakuntajärveksi  

Immalanjärvi on perustyypiltään karu ja kirkasvetinen.  Sen tulovedestä noin 44 % on pohjavettä.  Jääkauden väistyessä se on jäänyt Salpauselän kupeeseen erilliseksi järvialtaaksi, joka laskee Unterniskajoen kautta Vuokseen ja edelleen Laatokkaan.  Se on Suomen järvien joukossa keskikokoinen pinta-alaltaan noin 20 km², keskisyvyys 8 m, syvin kohta noin 40 m.  Järvi sijaitsee Imatran ja Ruokolahden kunnissa sekä pieni osa Venäjän puolella.

Etelä-Karjalan maisemaa parhaimmillaan
Rantamaisema on vaihteleva: taajamaa, kylämaisemaa, kauniita peltoaukeamia, metsää, golf-kenttä ja näkyypä tehtaanpiippukin.  Järvi muodostuu yhdestä suuresta selkäalueesta ja kahdesta lahdesta,  Varpaanlahdesta ja Laitilanlahdesta.  Varpaanlahden puolella mutkittelee museotie ja Laitilanlahden puolella Jäppilänniemen taidetie.  

Kalaisa järvi
Immalanjärvellä harrastetaan vapaa-ajan kalastusta.  Tärkein kalalaji on muikku.  Siikaa esiintyy ainakin kahta eri muotoa.  Järvitaimenkantaa ylläpidetään istutuksin.  Tutkimuksen mukaan löytyy lisäksi seuraavat kalalajit: ahven, särki, hauki, made, lahna, kiiski, kuore, salakka, ruutana, härkäsimppu, kivennuoliainen, mutu ja istutuksista peräisin olevat kirjolohi sekä ankerias.  Rapua esiintyy paikka paikoin.

Uhkiakin löytyy
Syvänteissä on havaittu happikatoa.  Liikenteestä ja teollisuuslaitoksista hiukkasten mukana tuleva kuormitus on merkittävä.  Suuren suoalueen ojituksista on kulkeutunut kiintoainesta järveen.  Tämän hetken uhkana ovat tehdyt ja suunnitellut kunnostusojitukset alueella.  Ranta-asukkaat ja osakaskunta ovat vuosikymmeniä vaatineet toimenpiteitä.  Keväällä 2011 perustettu Pro Immalanjärvi ry osaltaan pyrkii toimimaan puhtaamman ja kalaisamman Immalanjärven puolesta.  Kuitenkin järven tila on edelleen pääosin hyvä ja keskikokoisen järven suojelutoimenpiteet eivät nouse suhteettoman korkeiksi.   

Tutkittu järvi
Koska Imatran kaupunki on ottanut osan juomavedestä Immalanjärvestä, järven tilaa on tutkimuksin seurattu 70-luvulta lähtien: kasvi- ja eläinplanktontutkimuksia, veden fysikaalis-kemiallisen tilan kartoitusta ja noin kymmenen vuoden välein on tehty vesiensuojelusuunnitelma.  Toimenpiteet vain ovat jääneet vähäisiksi.  Järvi erillisenä järvialtaana tarjoaa erinomaisen kohteen ympäristöalan opiskelijoille opinnäytetöihin, taustatietoja on valmiina.  Osa suojelusuunnitelmista on tehty nimenomaan opinnäytteinä.  Maakuntajärvenä Immalanjärvi saisi ansaitsemaansa tunnettavuutta.