Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu:Kanta-Hämeen maakunta/Ehdotus: Liesjärvi (35.982.1.001)

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Kanta-Hämeen maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Kanta-Hämeen maakuntajärveksi valittiin lopulta Vanajavesi (yhd.).

Olen Ingridin kanssa täysin samaa mieltä Liesjärven sopivuudesta Kanta-Hämeen maakuntajärveksi. Se ei suuruudella komeile, mutta piskuisuus tekee siitä vastustamattoman. Järvi on helposti saavutettavissa tulee sitten pääkaupunkiseudulta tai sisä-Suomesta. Rannoilta löytyy paljon retkeilypolkuja, koska Liesjärven Kansallispuisto rajoittuu sekä järven ylä- että alajuoksulla järveen. Kyynäränharju on kuin Punkaharju pienoiskoossa. Uusin kansallispuiston osa on alajuoksulla. Asukkaiden ja muiden luontoa rakastavien tinkimättömällä tuella saimme pelastettua Kettumetsän rahanahneilta osaksi kansallispuistoa. Kettumetsän osana on Karjusillanniemi, jolta aukeaa huikea näky pitkin Liesjärven soukkajärveä kohti isoa selkää. Toiselta puolelta niemeä lähtee Turpoonjoki, osana Kokemäenjoen vesistöä.

Ehdotan myös Liesjärveä maakuntajärveksi. Järvi on monimuotoinen ja retkeilijän sekä luontoihmisen paratiisi. Historian havinasta kertoo mm. Korteniemen perinnetila, entinen metsänvartijan tila, jossa harjoitetaan maataloutta 1910-luvun tapaan. Kävijäkin voi kokeilla taitojaan perinteisissä maataloustöissä. Hyviä näköalapaikkoja ovat Kyynäränharjun järvimaisemat sekä Hyypiökallio.

Ehdotus: Liesjärvi (35.982.1.001) Ehdottomasti tämä linturikas monimuotoinen järvi. Järven pesimälinnustoon kuuluu mm. laulujoutsen, härkälintu, kuikka, kalalokki, telkkä, upea haikaraperhe ja eikä vähäisimpänä saaressa pesivä kalasääksi. Vanhana talousjärvenä tärkeä rautamalmin nostojärvi, jolla moni perhe elätti itsensä talvisaikaan. Historian kertoo mm. upeasti säilytetty 1800-luvulta oleva vireä alkuperäisasussaan oleva entinen metsänvartijan Korteniemen perinnetila. Liito-oravakin pesii runsaasti ympäri liesjärven rantoja.

Mitä voisi enempää järveltä toivoa, kuin rauhaa, puhtautta sekä runsasta linnustoa ja hyvää kalakantaa. Toki järven monimuotoisuus tekee siitä aina uudistuvan retkikohteen. Kyynäräharju sekä Hyypiökallio ovat näkemisen arvoisia paikkoja. Mikä hienointa ympärivuotisten asukkaiden lisäksi ei mökkilupia ole myönnetty liian tiuhaan.

Liesjärvi vanhoine rantametsiköineen ( jopa ikimetsää ) monine upeine nähtävyyksineen on ehdoton maakuntajärvi!

Katumajärvi sijaitsee Hämeenlinnan keskustan tuntumassa ja kuuluu Vanajanlaakson kulttuurimaisemaan. Katumajärven virkistyskäyttömerkitys on suuri. Katumajärvessä on kolme saarta. Järvellä kalastetaan säännöllisesti ja järveä pidetään melko hyvänä kalavetenä. Katumajärvi on paikallisesti arvokas lintuvesi. Järvi on käyttäjilleen helmi lähes Hämeenlinnan keskustassa.

Katumajärven nimi on kiehtonut menneitten vuosikymmenien ihmisiä keksimään mitä erilaisimpia taruja ja myyttejä järven nimestä. Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että ristiretkiaikaan käännytetyt hämäläiset kävivät pimeän tultua pesemässä kasteensa pois tuolloisessa erämaajärvessä. Toisen kansantarinan mukaan järvi on syntynyt Ilmattaren, ikuisen immen, kyynelistä.

Järven rannalla on neljä virallista uimarantaa, paljon loma-asutusta, haja-asutusta sekä varsinkin länsirannalla kiinteää asutusta ja teollisuutta. Järven rantamilla on myös useita matkailukohteita kuten Vanajanlinna, Katisten Kartano sekä kaksi golfkenttää.

Katumajärven suojeluyhdistys ry on 19 vuoden ajan tehnyt työtä Katumajärven rehevöitymisen pysäyttämiseksi. Tärkein projekti on ollut "Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen (JÄRKI)- niminen EU-projekti. Suurhankkeeseen kuului mm. lasketutusaltaiden teko, kaislikoiden niittoa, hoitokalastusta, vesitutkimukset, jätevesiselvitykset, informaatiotilaisuudet jne. Suojelutyö järven kunnostamiseksi jatkuu aktiivisena edelleen.

Suolijärvi on keskikokoinen ja -syvyinen "perusjärvi", sellainen joita maakunnassa on paljon. Se on keskiravinteinen, ilman suurempia levä- tai umpeenkasvuongelmia - lukuunottamatta kaakkoispään matalaa, mutta siksi hyvänä lintuvetenä toimivaa Pohjoistenlahtea. Suolijärven sijainti valtatie 10 välittömässä läheisyydessä tuo sen kaikkien Lahden ja Tampereen välillä autolla liikkuvien nähtäville. Maisema on ehdottomasti kauneinta osaa kantahämäläistä maaseutua tuolla välillä. Järven länsirannan maaseutu- ja maanviljelysalueet hyvinhoidettuine pihapiireineen sekä itärannan jylhät kalliot luovat hienon maisemaelementin. Suolijärvi on paikallisten keskuudessa suosittu virkistäytymispaikka Kirkonrannan uimarannan myötä. Kirkolla poikkeaa myös satunnaisia koti- ja ulkomaisia matkailijoita, joista suuri osa poikkeaa myös rannalla virkistäytymässä. Suolijärvi edustaakin vanhaa kulttuurimaisemaa parhaimmillaan ilman että ihmistoiminta olisi pilannut järveä pahemmin.

Heinijärvi on pienehkö ja matala pääosin mökkiläisten asuttama järvi. Järvi on sopivan matkan päässä mm. Etelä-Suomen taajamista, ja mökkiläiset piipahtavat siellä usein muulloinkin kuin loma-aikoina. Heinijärvi sopii erinomaisesti rauhoittumiseen, luonnon seuraamiseen, leppoisaan veneilyyn, vesilintujen tarkkailuun ja pienimuotoiseen kalastamiseen. Järven hyvinvoinnin edistämiseksi toimii vireä suojeluyhdistys Heinijärven Suojelu ry. Viisivuotisen toimintansa ajan yhdistys on teettänyt tutkimuksia ja osallistuu jatkuvasti hankkeisiin, jotka tähtäävät järven kunnostamiseen pitkällä tähtäimellä. Työ on suunnitelmallista ja hyvin perusteltua, ja siksi hankkeille on saatu kiitettävästi myös julkista rahoitusta. Aktiivinen vesiensuojelutoiminta sopisi malliksi muillekin järville!

Pehkijärvi on kapea ja pitkä läpivirtausjärvi ja valtakunnallisesti arvokas lintuvesi Loimijoen vesistön yläosassa. Järven länsipään kasvillisuusvyöhykkeet ovat varsin laajoja. Järvellä pesii monia eri lintulajeja ja laaja joukko joutsenia kokoontuu järvellä. Kalaa järvestä saa myös runsaasti, mm. ahvenia ja haukia. Järvi on matala, mutta sopii myös uimiseen ja veneilyyn. Maisemat ovat kauniita ja rauhallinen paikkana.

Ehdotan Tammelan Pyhäjärveä. Monipuoliset vesiurheilu mahdollisuudet. Sopii oikein hyvin purjelautailuun ja leijjasurffaukseen. Järvessä on vähän saaria joten tuulet puhaltaa aika vapaasti. Tammelan keskustan ja Kaukolan uimarannat matalia ja hiekkapohjaisia niin sopii hyvin surffaukseen ja ovat kesällä lapsiperheiden suosiossa uimarantoina.

Mielestäni maakuntajärven ei tarvitse olla joku suuri vesistö tai vesistöreitti usean kunnan alueella.

Siksi ehdotan Valkjärveä, koska ahkeraan suomenniemeä kiertäneenä voin sanoa että ei ole enään monia paikkoja, jossa voi tyynenä kesäiltana seurata kuikkapariskunnan tuohuja hiljaisuuden vallitessa. Kyllä järvelläni kesäasutusta on mutta mielestäni sopivasti.

Mielestäni Valkjärvi kuvaa hyvin lajikirjoltaan ja kauneudeltaan Kanta-hämäläistä järviluontoa parhaimmillaan.

Muistelen vielä keväistä pilkkireissua saaren kupeessa jossa Harmaapäätikkojen surumieliset soidinhuudot kaikuivat rantalepikössä.

Ehdotukseni mukaisesti siis Vanajavesi laitettaisiin yhteiseksi hämäläismaakuntien, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan yhteiseksi nimikkojärveksi.

Tätä voisi perustella siten, että sen sijainti on keskeinen ja merkittävä, se sijaitsee Sydän-Hämeessä keskellä kulttuuri- ja kansallismaisemia. Lähellä sijaitsee vanha kulttuurikeskus Hämeenlinna. Lisäksi Vanajaveden ympärillä on merkittäviä vanhoja pitäjiä, joilla on moninainen historia. Esimerkiksi Sääksmäellä ja Hattulassa sijaitsevat Suomen keskiaikaisista kivikirkoista vanhimpien joukossa olevat kaksi kirkkoa. Lisäksi järven ympärillä on luonnollisesti merkittävä Vanajaveden laakso. Vanajanselän poikki kulkee luode-kaakko-suuntaisesti vedenalainen harjujakso, joka yhtyy pohjoisosassa Sääksmäellä Ridonmäen soraharjuun sekä Rapolan linnavuoreen ja eteläosassa puolestaan Ruskeenkärkeen ja Parolan harjujaksoon, joka jatkuu aina Ahveniston-Hattelmalan harjujen kautta Janakkalaan, Hakoisten linnavuoreen. Vanajavesi on myös luonnonkaunis kulttuurimaisemien luoja ja valtakunnallisesti merkittävä Sääksmäen silta luo kauniin maisemasiluetin järven ylle. Rapolanharjulta, Sääksmäeltä avautuu hieno länsinäkymä Vanajavedelle, joka on yksi maakunnan merkittävimpiä kulttuurimaisemia. Järvimaisemaa koskeva C.P. Hällströmin maalaus on tehty Hauhon Vermasvuoresta. Järvi on siis myös kulttuurillisesti erittäin merkittävä, jolla voisi perustella kyseistä valintaa. Järvi kuuluu kesällä Suomen järvimatkailureitteihin, ja Vanajavedellä on vuosikaudet liikennöinyt Suomen Hopealinja.

Järven laaksossa sijaitsee myös lukuisia vanhoja hämäläiskartanoita;

   * Voipaalan kartano (Sääksmäki)
   * Lahisten kartano (Sääksmäki)
   * Niemen kartano (Kalvola)
   * Vesunnin kartano (Hattula)
   * Lepaan kartano (Hattula, Tyrväntö)
   * Merven kartano (Hattula)
   * Lusin kartano (Hattula)
   * Ahlbackan kartano (Hattula)
   * Suontaan kartano (Hattula)
   * Katajiston kartano (Hämeenlinna, Aulanko) 

Lisäksi järven kasvillisuus ja eläimistö on moninainen. Vanajaveden matalikoissa kasvaa isosorsimo, joka on viime vuosisadan tulokaskasvi. Se on levinnyt rajusti kustantaen järviruo'on elintilaa. Lisäksi kynäjalava on yksi koko maassa harvinaisesti tavattava puulaji, jota esiintyy Vanajanselän länsi- ja koillisrannoilla. Yksi esiintymispaikka on Kalvolan Jalavaniemi, toinen Sääksmäen Kariniemi. Kyseisellä puulla on luonnonsuojelun ansiosta vakaa tila Vanajaveden rannikoilla. Myös yleisempää puuta, tervaleppää esiintyy poikkeavan runsaslukuisena Vanajaveden rannoilla.

Järven linnusto ja eläimistö on myös varsin poikkeava moniin muihin järviin verrattuna. Alueella on pesinyt säännöllisesti harvinaisempia lajeja kuten harmaalokki, merilokki ja selkälokki. Lisäksi järvellä on melko säännöllisesti tavattu merikotkaa, merimetsoa ja räyskää, unohtamatta maakunnan nimikkolintua kalasääskeä! Lisäksi esiintyy melko usein satunnaisia muuttolintuja. Järven kalastoon kuuluu Suomen perinteisiä sisävesikaloja; kuhaa, lahnaa ja haukea. Lisäksi esimerkiksi Kärjenniemenselältä on saatu kirjolohia. Järveen on istutettu jonkin verran ankeriasta.

Löytyy siis monia hyviä perusteluja Vanajavedelle tämän kunniallisen tittelin saamiseksi, joten eiköhän se sen ole ansainnutkin?

Vanajavesi on Kanta-Hämeen merkittävin järvi, ja mielestäni se siten myös ansaitsee maakuntajärvi-tittelin. Se tarjoaa meille palasen historiaa, mutta myös paljon muutakin iloa monellakin eri tavalla. Se tarjoaa kauniita maisemia, uimapaikkoja, kalastuspaikkoja, loistavia veneilyreittejä... Ihmettelen suuresti, jos ihmiset Vanajaveden rantamailla ja lähimaastossa ole kanssani samaa mieltä. =)

Olen samaa mieltä, että Vanjavesi sen olla pitää. Lähes kaikki Kanta-Hämeen vedet virtaavat Vanajaveden kautta. Vantaa, joka on saanut nimensä Vanajaveden mukaan, menee tosi etelässä eri tietä ja Tammelan ylängön vedet myös. Kuitenkin koko Hämeen historia kiertyy Vanajaveden ympärille, se on sekä Hämeen sydän, että sen keskeisin valtimo.

Lisäksi Vanajaveden hiljainen ja vakaa virtaaminen kohti pohjoista kuvaa hämäläistä vakaata ihmiluonnetta ja kertoo myös historiasta sillä erämaihin lähdettiin Vanajan Hämeestä ensiksi pohjoiseen Vanajavettä pitkin.

Ja kuinka monta harmaakivikirkkoa on Vanajaveden ja siihen laskevien jokien ja järvien rannoille rakennettu? Ehkä enemmän kuin minkään muun vesistön varrelle! Jopa ruotsalaisetkin tajusivat Vanajaveden merkityksen kun rakensivat ensiksi Hakoisten linnan ja sittemmin Hämeen Kruununlinnan. Ja ihan Vanajaveden rannalle kumpaisenkin.

Ehdottomasti samaa mieltä! Ehdotan vielä, että siitä tulisi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteinen maakuntajärvi, koska sillä on myös Pirkanmaan puolella merkittävää vaikutusta Valkeakosken ja Akaan alueilla. On sen verran kulttuurillisesti, biologisesti ja kauneudellisesti hieno järvi, että ansaitsisi todella kyseisen kunniakkaan arvonimen :)