Teknisen tuen osio: kartankehitys, paikannus, asiantuntija- ja viranomaisapu, Natura 2000 sekä kalastuskunnat ja metsästysseurat
Teknisen tuen osio: kartankehitys, paikannus, asiantuntija- ja viranomaisapu, Natura 2000 sekä kalastuskunnat ja metsästysseurat
Tällaisessa palvelussa näkökulman säilyttäminen on tärkeää, jottei kokonaisuus ala vapaasti rönsyillä niin yksityiskohtaiseksi, että käytön helppous ja samalla asiapitoisuus heikkenevät.
Kartankehitys
Kun kuitenkin kokonaisuuteen voi liittää myös kuvia, joista jotkut voisivat olla vaikkapa maanmittaushallituksen http://kansalaisen.karttapaikka.fi :ä ja hätäkeskuslaitoksen karttakoordinaattipalvelua http://maps.navici.com/112/?lang=fi tarkempia kuvia itse tehdyistä, esimerkiksi http://www.openstreetmap.org/ -kartoista tuotettuja kuvapistekuvia (bitmap).
Jotta luonnonystävät oppisivat valokuvaamaan, mittaamaan ja valokuvan kaltaisia jpg- tai png -tiedoja käyttämällä esittämään vaikka itse tekemiään karttoja, pitäisi olla teknisen tuen sivusto, jossa voisi jakaa hyviä käytäntöjä ja vihjeitä toisilleen.
Paikannus
Moniin havaintoihin voitaisiin liittää Open Street Map -menetelmällä tarkkoja havaintoja, mutta koska Open Street Map ei ole muuttuvien luontohavaintojen palvelu, pitäisi jotenkin kehittää menetelmä, jossa eri tasoinen matkapuhelinten a-GPS paikannus tai oikeiden maastosatelliittipaikantimien, kuten esimerkiksi Garminin ja Magellanin tarkempien mallien tieto voitaisiin tallentaa jonnekin. Järviä on niin monenlaisia, että yhden suurehkon järven pinta-alaan sisältyy monen pienen järven pinta-ala. Näin ollen pienen järven nimi voi olla jo melkoisen tarkka paikannus, kun taas suurella järvellä havaintopaikkaan muilta on melko pieni matka.
Lisäksi voitaisiin keskustella hyvistä tavoista ilmoittaa tasokoordinaatien lisäksi ruutuina havaintoalue. Lintutieteilijät eläintieteellisen museon vaikutuksesta käyttävät vanhaa pelastuspalveluruutua, kun taas TM-35 -karttalehtijako sisältynee MGRS:ään.
Olisi selkeää, jos käytettäisiin MGRS:ää.
Asiantuntija- ja viranomaisapu
Pienille paikoille, jotka eivät ole poliittisesti jossain Natura 2000 -ohjelmassa virallisine inventaareineen tai joita ei olla ehdottamassa Natura 2000 -ohjelmaan tai jota eivät omistajat itsekin jo vuosikymmeniä tai vuosisatoja aluettaan suojelleina halua sinne, voi olla vaikea saada korkeatasoiselle verkkosisällölle tarvittavaa asiantuntemusta paikalle. Rajallisen kalalajimäärän tunnistaminen voi olla melko monelle mahdollista ja yhden kalan kalastamisella laji selviää varmasti, jos pakasteen lähettää tai näyttää jollenkin kalastusyhdistykselle tai kalatalousvalvojalle.
Toisaalta korentojen, vesilintujen jne. tunnistaminen voi olla jo vaikeampaa niille, jotka eivät ole vuosien kokemuksen hankkineita amatööriornitologeja tai jonkin eläintieteellisen tutkinnon suorittaneita.
Hyvää Järviwikissä on tähän mennessä se, että käytetään maksuttomia Googlen pohjia, ja että siinä on Suomen ympäristökeskuksen viralliset rekisteritiedot kustakin järvestä. Suomen 336 kuntaa pitäisi saada mukaan ainakin niiden tietojen osalta, jotka ne kuitenkin joutuvat keräämään vesitutkittamisella virallisista uimarantajärvistään. Toisin sanoen Suomen ympäristökeskuksen tietojen lisäksi viranomaistietoa on saatavissa myös kunnista ja kun tuo tieto on jo kerran kunnan mittauslaitoksilta ostamaa sekä julkista, voisi senkin panna jakoon Järwikisissä, jolloin sen käyttäjämäärä laajenee itsestään.
Laajentaminen
Järviwiki on rajattu järviin. Moni lintuvesi kuitenkin sisältää pelkän järven lisäksi esimerkiksi luhdat, joten tavallaan Natura 2000 -ohjelmassakin, joita hoitavat alueellisten ympäristökeskusten perillisinä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, voisivat tuottaa Järviwikiin ainakin lintuvesien Natura 2000 -ohjelmien viralliset tiedot.
Tämä tavallaan laajentaisi Järviwikiä, ellei nyt aivan maalle jokaiseen Natura 2000-alueeseen niin ainakin luhtiin ja kosteikkoihin Järviwikissä nyt olevien järvien kosteikkoihin.
Kalastuskunnat ja metsästysseurat
Järvialueiden asiantuntijoita ovat myös kalastuskunnat ja metsästysseurat rantalintujen osalta. Näihin tahoihin voisi ottaa yhteyttä tai niille voisi perustaa niiden rekisterinumeroiden perusteella virallisen havaintoaseman.
Kiitos hyvistä kommenteista ja kehitysehdotuksistasi! Pidämme nämä mielessä miettiessämme järjestelmän kehittämistä.
Kuntien ja ELY-keskusten väkeä on jo nyt paljon tuottamassa sisältöä järviwikiin mm. erilaisten havainnointien muodossa. Samoin sisältöä on tuottanut mm. Riistan- ja kalantutkimuslaitos.
Tuo Kala-atlas on tietenkin melkoinen arvonlisä. Toisaalta sen päivittäminen tai kommentoinen voisi olla oleellista, koska voihan olla, että siellä on periaatteessa kalalajeja, joita jakokuntien tai kalatuskuntien on ollut vaikea löytää kohtuullisessa määrin. http://atlas.rktl.fi/Default.aspx
Toinen asia on sitten se, että jos siirrytään Googlen tarjoamista kartoista hieman tarkempiin, maanmittaushallituksen karttoihin, miten käy sitten tuo matkapuhelinkäytettävyyden.
Tätä asiaa pitäisi ehkä miettiä etukäteen ottamalla koekappaleeksi vaikka joku vain sadan euron hintainen älypuhelin apuvälineeksi, esimerkiksi Nokia 5230, jottei sivuista tulisi niin erinomaiset ja raskaat, että niiden mobiilikäyttäminen järvellä tulee haasteelliseksi tai erittäin haastelliseksi.
Useissa tapauksissa ilmeisesti verkkosivuja rakennetaan neli- tai kuusiytimisillä pöytätietokoneilla, kun taas niitä ehkä haluttaisiin käyttää paidantaskutietokoneilla, ns. älypuhelimilla, joissa on tehoa vähemmän tai enintään saman verran kuin erittäin iäkkäissä pöytäkoneissa.
Hyviä pointteja. Asiaa voisi lähestyä toiseltakin kantilta. Itselleni tuli mieleen että järvien yhteyteen voisi laittaa myös yhteystiedot-osion. Täältä löytyisi niiden instanssien tai henkilöiden tiedot, jotka järvestä jotain tietävät, ja joihin voi tarvittaessa ottaa omassa asiassaan yhteyttä, jos jokin asia kiinnostaa. Näitä ovat juuri kalastuskuntien ja metsästysseurojen yhteystiedot, ja varsinkin jos järvellä on oma suojeluyhdistys, niin näiden yhteystiedot ovat kullanarvoisia niille, jotka järvestä jotain syvällisempää haluavat tietää. Tai esim. yhteystiedot siihen ympäristölaboratorioon, joka valvoo ko. järven veden uimalaatua jne.
Tähän ajatukseen liittyen olen luokittanut muutamia järviä vastaavaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseensa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä [[Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osalta.
Tuo luokittelu tietenkin saattaa vaikuttaa täydentyessään logiikkaa, jolla sivustoa käytetään, joten en jatka enempää, vaan odottaisin kommentteja.
Nyt on tavallaan myös niin, että Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei hoida Satakunnan järviä eikä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoida Pohjanmaan eikä Keski-Pohjanmaan järviä, vaan niiden puolesta asioita hoitavat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tämä johtuu siitä, että on kolmen tasoisia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia palvelutasoiltaan.
Moi, en nyt ihan ymmärtänyt mitä tällä tarkoitit. Siis joka järvellähän on jo ominaisuustietona ELY-keskus, ja järvet voi sitä kautta hakea ja luokitella ELY-keskuksittain. Järven ELY-keskukseksi on tallennettu nimenomaan se ELY-keskus, joka hoitaa alueen ympäristöasioita (eli esim. Satakunnassa se on Varsinais-Suomen ELY-keskus).
Järviwikissä luokkia on ainakin tähän mennessä käytetty kuvaamaan lähinnä sivun sisällön tyyppiä (järvi, nimi, kunta, vesistöalue, havaintopaikka jne.).
Järvien ominaisuudet, kuten pinta-ala, kunta, ELY-keskus, vesistöalue, maakunta jne., on tallennettu semanttisiksi ominaisuuksiksi (property) kullekin järvisivulle.
Eli en lähtisi lisäämään järville ELY-keskus-luokkia. Eikä sitä ainakaan kannata tehdä käsin, sillä kun tieto jokatapauksessa on Järviwikissä tallennettuna järvisivun ominaisuudeksi, voin tehdä luokituksen järvisivun mallineeseen. Mutta en siis oikein näe mitä sillä saavuttaisi, kun järviä voi jo nyt hakea ELY-keskuksittain ja kun joka järven perustiedoista näkee siitä vastaavaan ELY-keskuksen...
Se, että järvi on vastaavan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen liitetty on hyvä asia.
Seuraava kysymys on se, että miten tehdään niiden järvien osalta, jotka luonnonsuojelualueena ja kansallispuistona ei ole perustettu yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi, YSA, vaan jotka on perustettu ympäristöministeriön tai valtioneuvoston asetuksella ja joiden ympäristöllinen hallinnointi kuuluu tai kuuluu osaksi omistajalleen metsähallitukselle.
Kun tavallaan JärviWiki käyttää lähestymiskulmanaan ely-keskusken aluetasoa niin tavallaan tuo metsähallituksenkin piiritaso pitäisi luokittaa johonkin järveen, joka valtio-omistajana vastaa puistojen alueella olevista järvistä valtion puolesta.
Eli Suomessa olisi muutama luokka lisää tiedossa järviin liitettäväksi:
- metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut - metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut - metsähallituksen Lapin luontopalvelut
Lisäksi järvistä voisi linkittää metsähallituksen luontopalveluiden asianomaisen kansallispuiston sivulle. Näin tavallaan muodostuisi jonkinlainen webring.
JärviWikiin pitäisi saada lisää käyttäjiä niin portaali voisi kehittyä lisänäkökulmien perusteella eteenpäin levähavaintopaikasta.
Olisi hyvä, jos järviin liitettäisiin linkkinä niitä koskevat Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten sekä nykyisten ympäristökeskusten tutkimukset järvistä ja vesistöistä.
Toinen levähavaintonäkökulman tuottama rajoite on se, että vesistöissä ei oteta jokia järvien välillä mitenkään huomioon portaalitasolla.
Olisi verrattain helppoa lisäsi järveen virtaavat joet ja järvestä virtaavat joet.
Jos JärviWikiä vähitellen täydennettäisiin, se kasvaisi ja kukoistaisi ja muodostaisi vähitellen Suomen luontotiedon solmukohdan.
