Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu Järviwikistä:Kahvihuone/Vesiensuojelu/Järvien pinta-alat

Tällä keskustelusivulla voit käydä keskustelua vesiensuojeluun liittyvistä aiheista. Tietyn järven suojelusta kannattaa mieluummin keskustella kyseisen järven keskustelusivulla. Muille aiheille kannattaa etsiä parempi paikka Kahvihuoneen muista osastoista.

Sinun täytyy kirjautua Järvi-meriwikiin, jotta voit osallistua keskusteluun.

Olen kymmenisen vuotta seurannut saariston avohakkuiden vaikutusta veden sameuteen. Avohakkuita seuraavana ja siitä 2-3 kesää näyttää olevan hyvin selvästi vesien samentumista humuksen huuhtoutumisen takia. Avohakkuilla saaristossa on suurempi vaikutus rehevöitymiseen kuin mantereen puolella olevalla maataloudella. MUTTA tutkiiko mikään taho systemaattisesti vesistöjen läheisyydessä tapahtuvien avohakkuiden vaikutus rehevöitymiseen?

Rami

Olen loppukesästä ilmoittanut levähavainnoista. Kyseisellä järvellä (Jalanti, Akaa) ei ole 50 a, jonka olen rannalla asunut, esiintynyt sinilevää, nyt yllättäen erittäinkin runsaasti. Eikö tuota pitäisi tutkia, mistä johtuu? Ottaa näytteet? Kaupunkia ei kiinnosta, eipä kai ketään muutakaan, joten tuntuu olevan "voi,voi". Onko mitään instanssia, joka saisi jotain aikaan????

Sinilevä on helppo havaita, jos niin sanotusti kukkii ja lauttaantuu rantaa vasten. Vähäinen sinilevä olisi tietojeni mukaan havaittavissa tikkusina ja rippusina vedessä.

Havaintopaikkani edustalla näkyy vesimassa pieniä vihertäviä rippusia, jotka eivät ole aivan pinnassa (muutama sentti pinnasta alaspäin ja siitä alkaen syvemmälle). Niitä on todella vaikea saada esimerkiksi astiaan koukkaamalla.

Miten on? Onko kyseessä vähäinen määrä sinilevää vai jotain aivan muuta? Entä miten noita rippusia saisi kerättyä näytteeksi asti?

Hei!

Vaikuttaa siltä, että havaitsemasi hippuset voivat hyvinkin olla sinilevää. Tässä Järviwikin sinilevän tunnistusohjeet, jossa mm kuvia: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4vahti/Miten_tunnistan_sinilev%C3%A4n%3F

Välitin kysymyksesi myös SYKEN vesi/leväasiantuntijoille.

Tässä vielä perusteellisempaa tietoa erikoistutkija Marko Järviseltä SYKEstä:

Rihmamaiset tai pallomaiset sinileväyhdyskunnat erottuvat usein paljain silmin vedestä pieninä vedessä keijuvina vihertävinä/sinivihreinä hippusina. Vedessä voi näkyä myös muuta hiukkasmaista ruskehtavaa ainetta, esim. ranta-alueella hajonneesta kasvimateriaalista peräisin olevaa tai pohjalta veteen sekoittunutta. Kuvauksenne mukaiset vihertävät hippuset vedessä ovat melko todennäköisesti sinilevää. Lopullinen varmistus edellyttäisi kuitenkin mikroskopointia.

Kuvaamanne yksittäiset hippuset ovat levätilannekuvauksen perusteella '0' tai mahdollisesti '1' silmämääräisen havainnoinnin asteikolla: 0 = ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = vähän levää: levää on havaittavissa vedessä vihertävinä hiutaleina tai tikkusina. Levää näkyy, jos vettä otetaan läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä.

Se että hippusia pitäisi konsentroida vedestä näytteeksi asti, viittaa siihen että mahdollista sinilevää on ollut vedessä vähän. Ympäristöviranomaiset mikroskopoivat näytteitä levien massaesiintymistä, kun kukinta/esiintymä on runsas tai erittäin runsas (2 = runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.), jolloin myös saa helposti otettua levänäytteen puhtaaseen lasi- tai muovipulloon.

Vesi on viskoosia ja siksi yksittäisiä ja harvoja hippusia on hankala pyydystää astiaan. Jos onnistutte keräämään hippusia isommasta vesitilavuudesta riittävästi, voitte tehdä niiden avulla nk. lasitestin, missä seisotatte järvivettä, missä on keräämänne levähippuset, läpinäkyvässä puhtaassa vaikkapa 1-litran lasiastiassa (häiriöttömässä paikassa ja ei suoraan auringon valossa) reilun tunnin verran. Jos hippuset nousevat veden pinnalle, se viittaa vahvasti siihen, että konsentroimanne materiaali on sinilevää.

Halutessanne voitte kysyä ELY-keskuksesta mahdollisuutta saada näyte analysoitavaksi, mutta yleensä he keskittyvät ainoastaan runsaiden leväesiintymien tutkimiseen.

Kiitos vastauksista! Merkkaan tänään havainnon 'ei levää'. Kun niitä hippusia taas ilmaantuu, pitää kokeilla pyydystää niitä ja tehdä se kelluvuustesti.

Onko olemassa tutkittua tietoa siitä, millainen kuormittaja uimaranta järvelle on?

Moi,

kysyin tätä SYKEn järvikartoituksia tekevältä asiantuntijalta ja vastaus oli tämä:

Järvien pinta-alat on määritetty Maanmittauslaitoksen 1:10 000 ja 1:20 000 rantaviiva-aineistojen perusteella. Järvien pinta-aloissa ja sijainneissa tapahtuu jatkuvasti muutosta ja rantaviiva-aineistojen päivitykset eivät aina pysy näissä muutoksissa mukana. Lempäälän Moisionlampi on peruskarttarasterin perusteella soistunut ja siten nykyisin vesialaltaan jonkin verran pienempi kuin rantaviivavektorin mukaan laskettu pinta-ala (joka näkyy Järviwikissä).

Hei

Kiitos vastauksesta.

Ehdotan, että jokaisen järven, joka kuuluu valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, lisätään tämä tieto suojeluohjelmanumerolla.

Hei.

Onko kenelläkään tietoa siitä, kun tämä valtava siitepöly on nyt rannoilla lauttoina. Nyt se haisee tosi pahalle ikään kuin lehmän lannalle. Mikä on ohje = onko lautat kerättävä pois järvestä? Miten mätänevä siitepöly vaikuttaa vesistöihin?

Moi,

kysyin tästä meidän vesibiologilta, ja hän sanoi, että kyllä kai siitepöly on lähinnä esteettinen haitta, ja ettei sitä tarvitse kerätä pois järvestä. Tietty hajua joutuu kestämään hetken, mutta siitepöly hajoaa nopeasti mikrobien toimesta.

Siitepölyn sisältämät ravinteet päätyvät osaksi vesistön ravinnekiertoa, mutta tämän merkityksestä kokonaisuuteen ei vesibiologilla ollut arviota. Tuskin järven ravinnekuormitukseen kuitenkaan voi käytännössä vaikuttaa keräämällä rantaan ajautunutta siitepölyä pois.