Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu:Etelä-Savon maakunta/Mäntyharjun Korpijärvi Maakuntajärveksi

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Etelä-Savon maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Etelä-Savon maakuntajärveksi valittiin lopulta Puula (14.923.1.001).

Puruvesi on kaunein , kirkkain ja puhtain. Itukkaa näkee lukea 8 metrin syvyydessä Niätsuaren luuvolla.

antti

Kannatan Puruvettä ja nuo kolme perustetta ovat just kohdallaan. Lisäksi se tunnetaan muikustaan ja rannoilta löytyy kansallismaisema Punkaharju sekä maailman suurin puukirkko Kerimäellä.

Ehdottomasti Puruvesi on Etelä-Savon kirkkain ja kaunein järvi. Niin kirkasta vettä en ole nähnyt missään. Puruveden muikku on omaa luokkaansa, sen tuntee näöstä ja maustaan muista muikuista. On Suomenkin paras järvi!

Puruveden kirkkaudesta johtuen tyynellä ilmalla katiskaa ei tarvitse nostaa ylös katsoakseen onko siellä kaloja, sen voi katsoa veden läpi jopa kuuden metrin syvyyteen. Ami

Saimaan Puruvesi Etelä-Savon maakuntajärveksi! Järvi on laaja ja kaunis.

Puruvesi ylettyy Etelä-Savossa Punkaharjun ja Kerimäen alueille sekä Pohjois-Karjalassa Kesälahden alueelle. Vedenlaatu on erinomaista – tyypillistä eteläsavolaisille järville.

Myös Saimaan Pihlajavesi ansaitsee maininnan.

Kaikki edellä mainitut pätee Puruveteen, puhdas, kirkasvetinen, kaunis ja ne muikut! Syvyyttä et pysty arvioimaan koska pohja näkyy lähes aina. Puruvesi paras järvi!

ymparisto.fi:n kautta tullut palaute: Ehdotan Etelä-Savon maakuntajärveksi Puruvettä, joka on yksi koko Suomen kirkasvetisimmistä järvistä. -Seppo, Kerimäki

Sähköpostilla tullut perustelu:

Pidän PURUVETTÄ erinomaisena maakuntajärvenä. PURUVESI ON :

• sopivan kokoinen järvi mieltääkseen sen yhtenäiseksi järveksi.
• sen voi ajan kanssa kiertää ja oppia tuntemaankin , tosin ainahan sieltä löytää uutta. Jo pelkästään eri vuodenajat samoilla paikoilla ovat täysin toisenlaisia / uusia
• mielestäni maakuntajärvi ei saisi olla vesistö kuten Saimaa on. Saimaan pohjoisinta, itäisintä, läntisintä ja eteläisintä rajaa kovinkaan moni tavallinen kansalainen ei tiedä.
• Puruvesi on äärettömän monipuolinen järvi
• järvi tunnetaan jo nyt eri puolilla Suomea ( ulkomaillakin) ja Puruvesi-nimisiä järviä on vain tämä eikä siten voi sotkea muihin
• veden syvyysnäkö / kirkkaus / puhtaus on Suomen kolmen parhaan joukossa
• Puruvedellä on kymmenkunta upeaa hiekkarantaa
• siellä on kuuluisa Käräjäkivi-saari
• ainutlaatuisen elämyksen veneilijä kokee Mantsimatalikoilla
• siellä on savolaista huumoria nimissä esimerkkinä hyvin kapea salmi Mäkrän ja Patasalon välissä ja sen nimi on Väljäsalmi
• Puruvedeltä on saatu kaikkina kymmenlukuina kuuluisaa muikkua
• siellä on elänyt 1950-luvulla hyvä Saimaannorppa ( Phoca hispida saimensis , tai jotain sinne päin) -kanta
• Puruveden lähirannalla on maailman suurin puukirkko
• järven nautintoalueella on kolme kuntaa
• Puruvesi tarjoaa, jos vain ihmiset "älyävät" erinomaiset mahdollisuudet kestävään kehitykseen järven suojelulla: itse tein Kerimäellä partiolippukunnan johtajan ominaisuudessa 1980-luvun lopulla kuntalaisaloitteen Puruveden suojelusta
• järvellä olisi loistavat mahdollisuudet uuden kulttuurin luomiseen eli soutuveneilyyn, melomiseen ja purjehdukseen; saastumattomiin harrastuksiin

t. Kimmo Kianto, Savonlinna

Ei ole Saimaan eikä Pihlajaveden voittanutta! Noin 40 vuotta siellä joka kesä ja useina talvinakin liikkuneena vieläkin jaksan ihailla sen monimuotoisuutta, rauhaa ja väljyyttä.

Koska järvellä on voimakas merkitys vesistöllisesti, se on Etelä-Savon keskeisempiä selkiä ja merkittävä osa Saimaata. Sen varrella sijaitsee luonnonkaunis ja kulttuuririkas Savonlinnan kaupunki, jossa sijaitsee muun muassa kansallismaisemaksi nostettu Olavinlinnan ympäristö ja Kyrönsalmi. Järvellä on myös kauniita saaria, jotka luovat Pihlajavedelle sen ominaisen siluettinsa. Pihlajaveden eläimistö on myös rikasta ja tarkasti suojeltua. Pihlajavesi on oikeastaan ylivoimainen valinta Etelä-Savon maakuntajärveksi sen omaleimaisuuden ja kauneuden vuoksi! Lisäksi se on valtakunnallisesti merkittävä ja puhdas vesistö.

Pihlajavesi ja rannat sen, karun kauniit kallioisen. Silmä ei ehdi nähdä rannoilta kaikkea sitä: kiveä, kalliota, mökkejä ja vielä mitä? Ei veneilijä voi sanoa olleen mäihän huonon, jos sokkeloisten saarien kupeessa voi nähdä norpan nostavan viiksekkään kuonon. Kun oikein on tyyni järven pinta, voi tuntua kovalta mökkitontin hinta. Ehkä Kankaisen myrskyävä selkää, veneilijä hiven pelkää. Savolaista luonnetta kuvaa parhaiten järvi tämä, eikä veneillessä ole mihinkään tällä järvellä hätä.

Pihlajavesi ehdottomasti Etelä-Savon maakuntajärveksi tai sitten Saimaa! Pihlajavedellä on tosi kauniita maisemia, esim. Olavinlinna. Olen samaa mieltä kuin tuo Baskeriboheemi.

Ei mennä merta edemmäs kalaan tai tässä tapauksessa Saimaata edemmäs. Jos jonkun ulkopuolisen pitäisi nimetä joku järvi Etelä-Savosta, tuskin vastaus on mikään muu kuin Saimaa. Saimaa on joka puolella, se yhdistää melkein koko Itä-Suomen. Se on ainutlaatuinen maailmassa. Ei missään ole näin sokkeloista suurta järveä. Saimaa on samalla tuttu ja tuntematon. Voiko kukaan sanoa käyneensä Saimaan joka kolkassa? Etelä-Savon maakuntajärveksi kelpaa vain paras ja se on Saimaa.

Juuri Saimaa on koko maakunnan järvi. Etelä-Savo markkinoi itseään Saimaan maakuntana, joten ainoa oikea maakuntajärvi on kyllä silloin Saimaa.

Yövesi on ehdottomasti Etelä-Savon ja Saimaan merkittävimpiä paikkoja. Vesi on kirkasta ja puhasta, lajisto runsas (mm. saimaanlohi) ja Yövedeltä löytyvät myös Saimaan syvimmät kohdat (yli 80m). Yöveden seutu on todella kaunista, karua ja herkkää.

Yövesi on ollut erityisen merkityksellinen vesireitti Suomen asuttamisessa jo rautakaudella, ja sieltä löytyy Pohjoismaiden laajin kalliomaalauskuvasarja. Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat noin 3000-4000 vuotta vanhoja, kuvamaailmaltaan rikkaimpia ja runsaimpia Suomen kalliotaiteessa. Tämä historiallisesti merkittävä, mystinen ja erityisen luonnonkaunis paikka ansaitsisi ehdottomasti paikkansa Unescon maailamperintökohteiden listalla.

Yövesi ansaitsee tulla nimetyksi Etelä-Savon maakuntajärveksi geologisin, maisemallisin, ekologisin ja historiallisin perustein. Suureen kirkkaaseen syvään veteen heijastuva jylhä kallioinen ranta antaa Yövedelle sen mystisen "yön" tummuuden. Kalliomaalauksia Astuvansalmen lisäksi on Uittamonsalmessa. Puhtaan Yöveden lajistoon kuuluvat mm. saimaannorppa, nieriä, joutsen ja majava. Astuvansalmelta vesitietä 3,5 km päässä on Kallioniemi, suomenkielen kieliopin luojan E.N.Setälän kesäpaikka. Kallioniemessä vieraili 1900-luvun alkuvuosina suomalaisuuden heräämiseen merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä ja siellä viimeisteltiin Suomen itsenäisyysjulistus.

Etelä-Savon ja koko Suomen, ehkä koko maapallonkin vanhin järvi Iso-Naakkima on ilman muuta oman ainutlaatuisuutensa takia paras valinta Etelä-Savon maakuntajärveksi. Iso-Naakkiman rannat ovat olleet asuttuja kivikaudesta saakka.

En tiedä kyllä tuosta vanhimmasta järvestä edes Suomen mittakaavassa, sitä lienee mahdotonta selvittää. Mutta Iso-Naakkiman luoteiskulmassa sijaitsee kyllä hyvin vanha (1,2 miljardin vuoden ikäinen) 3 km läpimittainen törmäyskraatteri, jos sitä tarkoitat. Vaikka se onkin peittynyt sedimenteillä eikä ole selkeästi näkyvillä pinnanmuotoina, eikä ole Iso-Naakkiman tärkein piirre, niin tekee tuo järven kuitenkin ympäristöineen hyvin erikoiseksi.

Enpä ole kuullutkaan koko järvestä! Syynä lienee savolaisille tyypillinen liiallinen vaatimattomuus. Ainutlaatuisesta järvestä ei ole saatu mainittua edes naapureille!

Kertokaahan lisää Iso-Naakkimasta.

Korjausta tuohon kraatterin ikäarvioon sen verran että se on maksimissaan 1,2 mrd vuotta, luultavasti jonkin verran vähemmän.

Etelä-Savon puolella on tämän järven komein juttu, Paasselän 10-kilometrinen törmäyskraatteri. Ja saa järvestä myös ahvenia, tai sai ainakin parikymmentä vuotta sitten.

Hei!Ehdotan Puulavettä maakuntajärveksi. Puulavesi on iso järvi, mutta sen rannoilla ei sijaitse isoja asutuskeskittymiä eikä paljoa teollisuutta, minkä johdosta vesi on melko puhdasta. Saimaa on maakunnan isoin järvi, mutta tulee varmaan ehdokkaaksi muuallekin.

Nimim.Kyläranta

Puulavesi sopisi hyvin, koska se on iso, kirkas ja suurimmalsta osalta puhdasvetinen. Sikälikin se sopisi hyvin, että se ulottuu kolmen kunnan alueelle - nimittäin Kangasniemen, Mikkelin ja Hirvensalmen alueelle. Saimaa tai osia siitä valitaan kuitenkin johonkin toiseen maakuntaan. Korostan vielä Puulaveden veden laatua. Olemme juoneet sitä nyt jo lähes viisikymmentä vuotta ja edelleen se maistuu hyvälle. Onhan sitä myöskin nimitetty Etelän Inariksi sen jylhien kalliorantojen vuoksi. Ovathan sitä ympäristöviranomaisetkin arvostaneet sen useiden suojelualueiden muodossa. Hyvien puolien luettelointia voisi jatkaa loputtomiin, mutta LYHYESTI NÄIN.

Kerttuli

Puulan rannalle kun pääsee, on perillä. Puula tarjoaa kaikille jotain: kalastajalle, uimarille, veneilijälle. Lähikuntalaisille Puula on suurin elinkeino: matkailun, turismin ja vapaa-ajanasukkaiden muodossa.

Kuusikymmentä vuotta sitten oli harvinaista kohdata vierasta venettä kalaretkillä . Tänään kesän parhaina hetkinä melojia on riittämiin, mutta maisema on muuttumaton, karu vuonomaisine lahtineen, norpan kotiseutua.

Kermajärvi on kappale kauneinta Suomea!

Kermajärvi kuuluu vapaana virtaavaan Heinäveden reittiin. Järven kummassakin päässä kuohuvat maankuulut kosket: Vedet Kermaan tuo Karvionkoski, ja ne vie Kerman- ja Vihovuonteenkoski. Koskissa ja järvessä on vielä jäljellä alkuperäistä taimenkantaa.

Kermajärvi on lähes luonnontilainen, karu, kirkas vetinen ja kalliorantainen. Selkävedet halkovat siellä koskematonta ja sokkeloista saaristomaisemaa. Kuopio - Savonlinna -laivaväylä kauniine kanavineen kulkee Kerman kautta. Järvelle pääsee siten helposti kauempaakin sekä linjalaivoilla että veneillä.

Kermajärvi on Natura 2000 -kohde, ja sen luontoa suojelee myös koskiensuojelulaki. Tämän lisäksi tärkeimmät osat siitä ovat Metsähallituksen luonnonsuojelualetta.

Kaunis kirkasvetinen järvi.

Saimaa on Euroopan tunnetuin Järvialue!

Saimaa on oma brändi, jonka arvo vaan nousee, kun sitä osataan hyödyntää. Alueen matkailu elää Saimaasta ja yhteydet merelle mahdollistavat myös matkustaja- ja rahtilaivojen pääsyn Saimaalle. Maailman uhanalaisimman hylkeen, Saimaan norpan suojelu kuumentaa tunteita. Mutta kun on seurannut mökin laiturilta norppaemon ja kuutin kellimistä rantavedessä, tajuaa mitä ainutlaatuista on nähnyt silmien edessä.

Tämän keskusteluketjun aloittaja ehdotti kait nimenomaan Puruvettä Etelä-Savon maakuntajärveksi, ei Saimaan pääallasta...?