Keskustelu Järviwikistä:Kahvihuone/Parannusehdotukset

Tällä keskustelusivulla voit esittää parannusehdotuksia Järviwikin sisältöihin tai käytettävyyteen. Muille aiheille kannattaa etsiä parempi paikka Kahvihuoneen muista osastoista.

Sinun täytyy kirjautua Järvi-meriwikiin, jotta voit osallistua keskusteluun.

Hei

Kun kirjoittauttuu sisään Järvivikiin, niin esittelysivulla puhutaan ainoastaa järvistä. Se ei ole kovi houkutteleva merialueseurantaan.

Moi,

toistaiseksi järviwiki on wiki Suomen järvistä, johon kuitenkin voi perustaa havaintopaikkoja myös merialueille. Mutta siksi siis tämä järvi-näkökulma.

Periaatteessa järviwikin näkökulman voisi laajentaa myös meriwikiksi (ja ehkä myös jokiwikiksi). Ja näin on itse asiassa suunniteltukin, että jossain vaiheessa tapahtuisi (esim. meriwiki.fi ja jokiwiki.fi on varattu tähän tarkoitukseen).

Mutta merialueisiin liittyy muutama ratkaistava asia ennen kuin ne istuvat hyvin yhdistettyyn järvi- ja meriwikiin:

1. Mikä olisi merialueilla järveä vastaava rajaus? Nythän järvi-sivut ovat järviwikin tärkeimpiä sivuja, jossa näkyvät ao. järvelle tallennetut tapahtumat, havaintopaikat ja muut kohteet. Ja järvisivun keskustelupalstalla syntyy parhaimmassa tapauksessa keskustelua järveen liittyvistä aiheista. Merialueille olisi kiva saada vastaavanlaiset alueet, jotka ovat paitsi hydrologisia myös kulttuurisia kokonaisuuksia, kuten järvet usein ovat.
2. Ja miten tämä rajaus esitettäisiin kartalla? Merellä ei ole yhtä selvää kuin järvissä, missä jokin alue loppuu ja toinen alkaa. Siksi rajaukset olisi saatava esitettyä kartalla. Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja, kuten vesistöalueiden rajoja, ei kuitenkaan saa nykyisillä käyttöehdoilla näyttää Googlen kartalla, joten jos esim. merialueiden rajauksina käytettäisiin vesistöalueita, niin joko käyttöehtojen pitäisi muuttua tai Järviwikiin upottaa jokin muu kartta. Kumpikin vaihtoehto on varmaan mahdollinen ja selvityksen alla.

Jos keksitte hyviä ratkaisuja tai muita mahdollisia ongelmia järviwikin laajentamisessa meriwikiksi (ja joskus jokiwikiksi), niin kirjoitelkaa toki niistä tähän viestiketjuun :-)

Jokiwiki äkkiä mukaan wikipediaan! Jokien suojeluun tarvitaan tarkkailua, koska ne aika usein virtailevat saastuttavien maa-alueiden halki kohti järviä. Jokiin virtaa ojia ja ojiin virtaa sitä sun tätä, joten aika kiinnostavaa!

Joo, joetkin ylisi hyvä saada mukaan, ja sitä selvitellään, mutta aikataulusta en uskalla sanoa vielä mitään.

Missä muodossa joet ovat tarjolla? Joet olisi melko luonnollista lisätä järvien välille Järviwikiin, koska teknisestihän järvi, johon virtaa vettä ja josta virtaa vettä, joka ei siis saa vettään lähteestä tai taivaalta, on joen laajentuma. Järviwiki on jo järvinumeroin nyt sidottu vesitöihinsä.

Yksi keino väliaikaisesti kirjoittaa joista olisi kirjoittaa ne alajuoksun järven kohdalle, koska alajuoksulla ja alajuoksun järvessa koetaan se, miten joki saastuu tai puhdistuu, joten intressi joesta on aina vastaan ottavan järven puolella.

Joillain järvillä on "Ei nimeä" -nimi- Tulee mieleen, että jos järvet on aikoinaan tallennettu peruskartoista niin miten kauan pitää odottaa, kunnes maanmittaushallitus ottaa karttoihinsa edes jonkin nimen?

Kenellä on oikeus nimetä järvi, jolla ei ole vielä karttanimeä ja jolle ei muodostu nimeä järven vähäisen virkityskäytön vuoksi?

Ilmeisesti kunnan alueella monet nimet, mm. kunnan oma nimi, kuuluvat kunnanvaltuustolle. Toisaalta se, että kunnanvaltuusto nimeäisi järven ottamatta selvää siitä, mikä tosiasiassa on järven puhekielinen nimi, olisi ilmeisesti melkoista enemmistödiktatuuria paikallisia vähemmistöjä vastaan tavalla, joka tarvitsisi perustuslaillista vähemmistönsuojaa.

Miten tässä asiassa voitaisiin päästä eteenpäin? Pitäisikö järven nimeä yrittää tiedustella kuntien teknisiltä toimilta, jotka "istuvat" osayleiskaavakartojen päällä vain ympäristötoimilta, joissa ympäristötarkastaja tai -sihteeri asioivat joskus paikallisten vedenkäyttäjien kanssa?

Ehdotan, että kunkin järven nimeen liitetään osio, johon voi lisäillä tietoja järven entisistä ja nykyiksistä nimistä, joita ei maanmittaushallitus ole vielä rekisteröinyt tai ei enää nimen muuttumisen vuoksi ole vielä rekisteröinyt peruskarttaan.

Katsoin kirjastosta lainaamaani Ruotsin vuoden 1790 rekognosointikarttaa. Siitä esimerkiksi ilmeni se, että Arjärven Artjärvi onkin nykyään Villikkalanjärvi. Toisaalta ilmeni, että Mallusjärvi nykyään samassa kunnassa, Orimattilan kaupungissa, onkin Terriniemenjärvi, josta nimellisesti Mallus by eli Malluskylä on perinyt nimivoiton muuttamalla järven nimen Mallusjärveksi. Toisaalta edelleen Terriniemestä on jäljellä Terrinimen tie.

Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että vaikka kunnannimi olisi vanha pitäjänimi järven mukaan niin järvenrantakylät melko helposti vallanneet järvinimet kasvettuaan.

Jalasjärven Koskuen Ala-Koskuella on tie- ja vesirakennuslaitoksen kolmostien oikaisuun liittyvä kivenottopaikka, johon muodostui pieni uimapaikkanakin käytetty järvi. Järveä kutsuttiin 1990-luvulla "Murskaksi". Onkohan se alle hehtaakin kokoinen vai onko se jotenkin altaana sopimaton järveksi ekologialtaan? http://fi.wikipedia.org/wiki/Koskue

Tämä kommentti on asiaa. Maanmittarithan niitä ymmärtääkseni nimeävät (paikallisia ihmisiä kuunnellen toki), mutta on mielenkiintoista mikä nimi tulee milloinkin yleisesti hyväksytyksi. Minulla oli mielessänikin yksi (teko)järvi. Tässä järviwikissä siitä ei ole mainintaa, eikä se edes tämän sivuston kartoilla näy (siis google maps), mutta kansalaisen karttapaikassa se näkyi ja oli yllätyksekseni jopa nimetty. Se oli tekojärven edellisen omistajan mukaan nimetty. Tällaisilla nimillä lienee pitkä matka yleisesti hyväksytyiksi nimiksi...

Ainakin teiden ja katujen osalta on niin, että päätökset niiden nimistä tekee kunnan teknillinen lautakunta, joka vastaa kunnallistekniikasta ja rakentamisesta kunnan alueella. Se, miten asemakaava-alueen ulkopuolella nimet määräytyvät, lienee jonkinlainen konsensus puhekielisten nimien ja maanmittarin kanssa. Ilmeisesti alueille nimiä antavat maanmittaustoimistot.

Minusta vähintään hehtaarin suuruiset pysyvät nimettömät järvet pitäisi nimittää joksikin maanmittaustoimiston tai teknillisten lautakuntien päätöksin hyvän maun, historiantuntemuksen ja tyylin mukaan. Nimi voisi olla sellainen, että sen vierestä kehtaisi ostaa pientalotontin.

Järviwikissä on keskusteltu siitä, voisiko jonkin suuremman järven jakaa osa-alueisiin, jotta olisi tietoa siitä, mihin aineisto ja keskustelu kohdistuu.

Valmistavana vaiheena tähän suuntaan voisi pitää sitä, että Järwivikiin jokaisen järven kohdalle kunnittain lisättäisiin ainakin pienten ja keskisuurten järvien osalta tontinnumerot, joiden avulla toimii mm. kuntien tekninen toimi ja ympäristöhallinto.

Jotkut järvet ovat Natura 2000-alueita tai myös yksityisiä luonnonsuojelualueita, YSA. Luonnonsuojelupäätökset, joissa on lajistokuvaus päätöksen perustaksi, menevät kuitenkin YSA-numeroiden mukaan.

Toisin sanoen kunta tuntee parhaiten tonttinumeronsa, joilla järvet ovat, kun taas lajistokuvaukset Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa menevät YSA-, LTA-, LTO- numeroiden mukaan ja Suomen ympäristökeskuksessa Natura 2000 -alueittain niiden numeroiden mukaan.

Paikallistietoon liittyen moni soittaa ensiksi kuntaan, jonka alueella järvi on, koska siellä tiedetään jakokunnista, kalastuskunnista, luontoyhdistyksistä ja kaikesta muusta paikallisesta, josta saa tietoa. Järvien omistajuus menee tontinnumeroiden mukaan, josta tietää parhaiten kuntien tekninen toimi. Tästä tontinnumerosta, joka näkyy maanmittauslaitoksen kerran kuukaudessa päivitettävän http://kansalaisen.karttapalvelu.fi :n kautta pitäisi päästä jotenkin YSA-numeroon ja Natura 2000 -aluenumeroon.

Järvinumero <=> tontinnumero <=> YSA-numero

Sairakkalanjärvi tonttien rajat

Olen tekemässä vesistö-aiheista (avoimen lähdekoodin) mobiilisovellusta, ja huomasin Järviwikin datan olevan erittäin relevanttia tähän. Onko teillä suositusta miten saada koordinaattihaun ja esim pintalämpötilojen tuloksia ulos XML/JSON/etc muodossa?

Moi. Kuulostaa mielenkiintoiselta ja erittäin kannatettavalta. Suunnitelmissa onkin ollut rakentaa (ja dokumentoida) rajapinta juuri tähän tarkoitukseen. Olenkin odottanut jotain konkreettista tarvetta, jota varten rajapinta tehdään. Ehkä tämä sinun projektisi on se.

Valitettavasti en kuitenkaan taida ehtiä tekemään tälle mitään ennekuin elokuussa kesäloman jälkeen.

Siihen asti voisi kuitenkin kerätä sinulta ja muilta mahdollisista rajapinnan käyttäjiltä tietoja siitä, mitä tietoja sen kautta ensi alkuun pitäisi saada ja missä muodossa.

Perustin tätä varten Järviwikiin oman sivun: Järviwiki:Avoin data ja rajapinnat ja tuon sivun keskustelupalstalle voisi kerätä näkemyksiä ja toiveita rajapinnan sisällöstä ja toteutuksesta.

Onko sivustolla mahdollisuutta pitää yllä vedenkorkeuden havaintoja? Sillä oisi mielestäni vaikutusta ainakin jokien virtaamien/tulvien kannalta, vai olisiko?

Moi,

kyllä vedenkorkeushavainnot olisivat varmasti mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Olen lähiaikoina lisäämässä havaintovalikoimaan näkösyvyyden ja vedenkorkeuden voisi lisätä samalla.

Mutta yksi asia vähän mietityttää: miten tavallinen ranta-asukas tai mökkiläinen voi määrittää keskivedenkorkeuden, johon mittaus sitten suhteutettaisiin? Tai siis eihän vedenkorkeusarvo kerro kenellekään muulle mitään, ellei se ole suhteessa suurin piirtein keskimääräiseen vedenkorkeuteen.

Eli onko ideoita? Voiko keskivedenkorkeuden päätellä riittävällä tarkkuudella rantakivistä tai syvyyskartan avulla tai jotenkin muuten?

Tervehdys Matti,

rannan kivistä/kiviin olemme Särkisalossa keskivedenkorkeuden määritelleet (tosin Hangon ja Turun virallisten arvijen johdannaisena). Merellä vaihtelut ovat suurempia, mutta uskoisin alajuoksun väkeä kiinnostavan mitä on mahdollisesti tulossa myös järvi-/jokimaisemissa.

Määrittelyssä voisi käyttää hyväksi paikallisia ympäristöviranomaisia, joiden avulla normaalivesi voistaisiin määritellä. Ainakin meidän Valkjärveen Oitin Puujaassa on tehty eri kartoituksia menneinä vuosikymmeninä, jolloin luulisi myös normaali korkeutta sivutun. Vaihtelut näyttäisi olevan suhteellisen pieniä ~20cm, pienessä ~100ha järvessä (vuoden ranta-asukki kokemuksella).

Terveisin

Olli

Moi,

Lisäsin nyt oman havaintotyypin vedenkorkeushavainnoille eli, niitä voipi havaintopaikalle syöttää, kun valitsee oikean palstan "Lisää/muokkaa" -valikosta "Vedenkorkeushavaintoja".

Oman asteikon keskipisteen kalibroimiseen en ole keksinyt muuta kuin:

1. Kokemus (pitkään järven rannalla asunut tai mökkeillyt varmaan osaa ihan näppituntumalla määritellä normaalin vedenkorkeuden aika tarkkaan) ja
2. Vertailu ympäristöhallinnon mittauspisteisiin (Oiva-järjestelmästä saa noin 300 ympäristöhallinnon vedenkorkeuden mittauspisteen päivittäisen lukeman senttimetrin tarkkuudella. Jos omalta järveltä löytyy mittauspiste ja sää on tyyni, luulisi tuloksen olevan siirrettävissä omaankin rantaan.