Keskustelu:Pirkanmaan maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Pirkanmaan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Pirkanmaan maakuntajärveksi valittiin lopulta Längelmävesi (35.721.1.001).

Särkijärvi on erinomaisen hieno henkireikä kaupunkilaiselle kalastajalle. Kun lykkää Impi-venheen vesille Lahdesjärven venepoukamasta, niin arki taakse jää.

Jahka Immen saa lohkottua aaltojen lävitse sen itäpohjaan, niin lahdelman koukkion kautta aukeaa aava meri, savuunkin vastakkaisen Hervannan rannat verho'uu. Uhvona taas kiilaa Hervannan vesitorni maisemasta idässä vehreän puuston päältä siell' miss' NokiaCommunicator luotu on. Lieneepi myös N7 siellä syntynsä saaneen.

Tervetullut! Tervehtii Siikajärvi nöyrää siian hakijaansa. Hae merenviljasi, sinä metsänpoika, hae. Omaasi on!

http://sarkijarvi.suntuubi.com/

Upea järvi Kangasalla aivan Haralanharjun kupeessa. Kangasalan laulun (harvoin esitetyssä) toisessa säkeistössä lauletaan Vesijärvestä.

Äänestän Kangasalan Vesijärveä!

Ikaalisten Kyrösjärvi sopii hyvin Pirkanmaan maakuntajärveksi ja perusteluja löytyy paljon: 1.Maantiede: Riittävän suuri järvi Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Molempien "vanhojen maakuntien" luonnonkauneutta sisältyy järveen ja sen rantamaisemiin. Viljapellot,leppeät rantalehdot ovat satakuntalaista maisemaa, mahtava Kyröskoski johdattelee Hämeeseen. 2.Historia: Asutusta jo kivikaudella ja varsinkin rautakaudella, todisteena arkelogiset löydöt rannoilta (Ämmänsaaren kaivaukset) ja Arasalon muinaislinna. Nuijasodan tapahtumat ja myös Vapaussodan aikana Ikaalisten rintaman tapahtumat dokumentoitu hyvin. Kalevalan Hälläpyörä tietenkin johdattelee ajatuksia vielä venhempiin tapahtumiin, Kyrösjärven kautta asutus todennäköisesti eteni pohjoiseen. 3.Kulttuuri:Suomen vanhin ja kaunein kauppala Ikaalinen perustettiin luonnonkauniille niemelle, sellaisena se on säilynytkin. Kylpyläperinteen säilyminen ja Ikaalisten kylpylän maineen tuntevat kaikki. Varmaan Kyrösjärven maisemat ovat olleet omiaan viehättämään vieraita. Sata-Häme Soi kerää vuosittain tuhansia kuulijoita. F.E. Sillanpää on kuvannut Hämeenkyrön ja Ikaalisten maisemia Nobel-tasolla.

"Kyrösjärvi on Pirkanmaan helmi."

Ehdotan Kyrösjärveä Pirkanmaan maakuntajärveksi. Pohjanmaan suunnasta tultaessa järvimaisema erottuu edukseen ja viestittää maakunnan vaihtuneen. Edellisen kirjoittajan perusteluihin ei juuri ole lisättävää!

Roineella on paljon erillaisia vesilintuja ja hyvät kalastus vedet.Roineella näet kauniit auringonlaskut kuin nousutkin.

Roine on upea, puhdasvetinen järvi jonka makukin on ainakin Tamperelaisten mielestä moitteeton, juohan yli puolet Tampereen asukkaista Roineen vettä : ) Roineen armaiset aallot ovat jo maankuulut tunnetusta Kesäpäivä Kangasalla -laulusta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4p%C3%A4iv%C3%A4_Kangasalla Se on siis ylivertainen suosikki maakuntajärveksi, jonka koko Suomi jo tuntee!

"Roineen armaiset aallot" ilman muuta...

Roine on moni-ilmeinen kirkas- ja puhdasvesinen järvi. Roineen pääaltaana on ulappamainen iso järvenselkä, joka voi hetkessä muuttua merellisen myrskyisäksi ja päinvastoin rauhalliseksi tyyneksi järveksi. Roineella on oma huomionarvoinen maisemallinen saaristonsa. Järveä ympäröi hienot metsä- ja peltoaukeat sekä lahdenpoukamat. Vaihtelevat kivikko- ja hiekkarannat houkuttelevat vapaa-ajanviettoon. Järven kalasaaliista löytyvät mm. ahven, hauki, kuha, muikku ja siika.

Roineen moni-ilmeisyys kuvastaa Pirkanmaan aluetta ja sen toimintaa. Roine on ehdoton suosikkini Pirkanmaan maakuntajärveksi.

Pirkanmaalaista kansallismaisemaa Vehoniemenharjun kupeessa, vaihtelevat maisemat viehättävine saarineen, kapeine ja mataline salmineen ja sopivan avarine selkineen

Idyllisen Viinikan kaupunginosan ikioma, sopivan pieni, vehreän puistoalueen reunustama Pahalampi on viinikkalaisten keidas ja viehättävässä pienuudessaan koko Pirkanmaan henkeä ylpeästi edustava järvi.

Lisäksi se, että Pahalampi on antanut nimensä moninkertaiselle rullakiekon Suomen-mestarijoukkueelle, lisää suloisen järven ylpeydenaihetta. Sillä kuinka moni järvi voi kehuskella samankaltaisilla meriiteillä? Ehkä korkeintaan Kuopion Kallavesi. Mutta sekään ei sentään ole noussut asemaansa Paskalampi-nimen takaa.

Eräjärvi on pieni järvi Oriveden kaupunigissa, ja järvi on antanut nimensä läheislle kylällekin. Pienet järvet suurten vesistöjen rinnalla ovat tyypillisiä Pirkanmaalle, ja sen takia Eräjärvi pitäisi valita ehdokkaaksi kolmen parhaimman joukkoon.

Vaskivesi on erittäin kaunista seutua, upeine rantoineen. Varsinkin Näntönsalmi loistoineen.

Luonnehdintaa: kirkas vesi, hyvä uintipaikka, sijanti koko kansalle tutun Yle TV2:n vieressä, tästä johtuen valtakunnallinen tunnettuus. Valitettavasti kalaa tuntuu tulevan ns. hintsusti.

Kaunis, monimuotoinen, kalaisa. Runsaasti Natura -alueita ja muita luonnonsuojelualueita. Paljon tilaa myös niille, joilla ei omaa saarta tai rantaa.

Ehdotan Näsijärveä, koska vaikuttaa Pirkanmaalla niin monen ihmisen elämään!

Täältä tulee myös ääni Nässylle. Eiköhän tuo titteli kuulu sille sille itseoikeutetusti. Vaikkeivät ihmiset muuta tietäisikään Pirkanmaalta ja Tampereelta niin kaikki tietävät ainakin Särkänniemen, Näsinneulan ja Näsijärven.

Äänestän myös Näsijärveä, sillä se kuvastaa hyvin laajasti Pirkanmaan sekä historiaa että nykypäivää.

Ehdottomasti Näsijärvi, Tampereen ikkuna maakuntamaisemaan. Alkaa Muroleen kanavasta ja koskesta, päättyy Tammerkoskeen. Välillä isoja selkiä ja "Näsimeren" tunnelmaa. Pitkä historia hinaajineen ja sisävesilaivoineen, Kuru-laivan onnettomuutta unohtamatta. Suomen kuuluisimmat purjehdusseurat ja loputtomat mahdollisuudet veneillä ylävesille. Perinteisiä yleisiä saunoja uimarantoineen ja avantoineen.

Ehdotan Näsijärveä. Hämeen sydämmessä on kuin hämäläinen maisemataulu. Kauniina kuin kehystetty peili, myrskyisenä kuin julma meri. Vienyt monet mukanaan, itse myrskyssä pelastuneena, tunnen suurta kiitollisuutta.

Ehdotan Näsijärveä!

Näsimeri on jokaisen Tamperelaisen sydämessä. Sitä ei saa sulkea putken ulkopuolelle, vaan se kuuluu tuhansien Pirkanmaalaisten jokapäiväisen työmatkanäkymään!

Annan myös ääneni Näsijärvelle!

Ei olen Nässyn voittanutta!

Kannatan Näsijärveä: alueen valtasuoni. Sitä pitkin ammoiset pirkkalaiset veneilivät metsästysmailleen, jonne ajan mittaan raivasivat myös tilansa. Sittemmin järven vettä käytettiin talousvetenä, siitä sai moni elantonsa, järveä pitkin matkustettiin Tampereelle, sitä pitkin rekrytoitiin työväkeä Tampereelle, tuotiin maaseudun tuotteita myyntiin ja käytiin ostamassa teollisuustuotteita maalle, sitä pitkin uitettiin puutavara sahoille ja sellu- ja paperitehtaisiin, siinä kalastettiin, sen vesivoimasta saivat teollisuuslaitokset ja kotitaloudet energiansa. Se kerää koko pohjoisen Pirkanmaan vedet uomaan, jota jatkaa Kokemäenjoki monine välijärvineen Pohjanlahteen. Nykyisin järvi palvelee lähinnä virkistymistarpeita: purjehdus ja veneily, kalastus, kesämökkiasutus, uiminen, maisemat, talousvedentarve. Järvi on ollut myös monien taiteilijoiden inspiraation lähteenä: Holmberg, Gallen-Kallela, Lauri Viita: Moreeni jne.

Kolho valittiin Suomen parhaaksi paikaksi PS-ohjelman äänestyksessä tänä vuonna. Ukonselkä herättä ihastuksen huokauksia varsinkin ilta-auringossa Kolhon "ohitustiellä" liikkuville. Puhdasvetinen, upeat hiekkarannat, jne! Maakuntajärvi voisi siis sijaita Suomen parhaassa paikassa!

Näsijärvi, Pyhäjärvi jne kuivuisivat mikäli valuma-alueen tärkeimmät järvet eivät kukoistaisi. Ukonselkä antaa monelle Pirkanmaan järvelle niiden tarvitseman veden. Ukonselän puhtaus parantaa matkallaan mereen monen muunkin järven laadun kohtuulliseksi. Muillekin järville voisi antaa pisteitä, mutta Pirkanmaan alueen tärkein järvi on ilman muuta Kolhon Ukonselkä.

Järviwikissä Ukonselkä lasketaan kuuluvaksi samaan järveen Keurusselän kanssa: Keurusselkä - Ukonselkä (yhd.).

Tämä johtuu siitä, että ympäristöhallinnon järvirekisterissä nuo on ikäänkuin yksi allas. Niiden vedenpinta on esimerkiksi koko ajan suurin piirtein samalla tasolla.

Kulttuurisesti ja paikallisten kokemuksissa järvet toki saattavat rajautua eri tavalla kuin hydrologiaan perustuvissa rekistereissä, joten Ukonselkä voinee kilpailla maakuntajärven tittelistä myös ilman Keurusselkää!

P.S. Lisätkää toki valokuvia Järviwikiin Ukonselästä ilta-auringossa Kolhon ohitustieltä kuvattuna... :-)

Etelä-Suomen jylhimpiin rotkojärvien ketjuun kuuluvaa helvetinjärviä. Ehdottomasti kuuluisin suomalainen järvi ulkomailla kolun vuoksi. Ollut esillä myös Sevillan maailman näyttelyssä. Aksel Gallen-Kallelan maalaus on myöse erittäin kuuluisa tästä järveästä. Kunnon erämaajärvi kuitenkin lähellä kulkuyhteyksiä ja luonnonrauha taattu.

Helppo pääsyinen myös lapsiperheille 3 km kävely polkua myöten Kankimäestä Helvetinjärvien kansallispuistoon. Helppo pääsy myös Pirkantaivalta myöten Pirkanmaalta varsinkin Seitsemisestä ja Riuttaskorvesta. Hyvät palvelut päiväretkelle: kankimäessä kioski, Helvetinjärven rannalla hyvä päivätupa ja keittopaikka jossa voi paistaa makkarat.

Rotkojärvien luonto kuuluu oleellisena osana Suomikuvaan.

Tietysti tällä on vaikea kilpailla kansallisromattisita TaunoPalo Ansa Ikonen tyylistä kansallismaisema järviä vastaan.Mutta nämä rotkojärvet, Helvetit, Luoma, Koverot (pikku koveroa harva tietää), Hollonjärvi, jossa on oikea luonnonsuojelu alue jyrkät kallioseinämät sekä Kalliojärvi ja Paarlammi, ovat hieno karu ja upea luonnonkauneus. Kun seuraa tätä linjaa etelään päin niin huomaa, että Jämingiselkä kuuluu samaan muodostelmaan (Paarlamminlahdesta eteenpäin). Miestamonsalmen alapuolella rotko on 52 metriä syvä vedenpinnasta mitattuna. Lännempänän on Rontonhorha joka muistutaa tätä samaa ketjua. Virtolaisilla on Torisevat, mutta ne ovat pieniä lutakoita tähän Helvetinjärvi-Paarlammi ketjuun nähden.

Historiaa löytyy a. Muodostunut kallioperän murrosvyöhykkeisiin miljoonia vuosia sitten. b. Jääkausi kyntänyt murrosvyöhykkeet auki jolloin on syntynyt järvet c. Jo 1800 luvulla matkailukohde: mm. Gallen-Kallela yms. d. Nimi syntynyt mielenkiintoisesti. Naapurit kalastivat pyydyksillä Helvetinjärvessä. Toinen aina koki salaa naapurinsa verkot heti aamutuimiin. Näin naapuri ei saanut koskaan kalaa. Kimpaantunut naapuri tokaisi muutaman vuoden jälkeen: " ei tästä helvetin järvestä saa edes kalaa". Tästä lähtien järvi on ollut Helvetinjärvi. Tässäkin on perinnettä kuten kaikissa erämaan järvien nimissä. e. Mummon mukaan taannoin käytetty susiansana metsästykessä f. Vaarin mukaan rukouslauantaina muinoin oli tanssikielto jolloin väkeä tuli Satakuntaa ja Pohjanmaata myöten pitämään hauskaa. Juhlat loppuivat vuosien saatossa jolloin viimeisenä vuotena kuoli yksi henkilö sydänkohtaukseen vaikka huhut levisivät miestaposta. (perinteistä suomalaista juhlintaa...) g. kansallispuistoksi 1982

Tampereen helmeksikin kutsuttu Kaukajärvi kristallinkirkkaine vesineen on itseoikeutettu Pirkanmaan maakuntajärveksi. Maailman huippumelojat ja soutajat ovat kilvan ihmetelleet miten tällainen järvikeidas voi sijaita näin pohjoisessa.

Kaukajärvi on hyvä valinta. Ja onhan se vanha Pirkkalaisten vesireitti jota kuljettiin - ja käytetään edelleenkin.

Ehdotan Mallasvettä, se sijaitsee keskellä Pirkanmaata, vesireittien yhtymäkohdassa.

"Vainon purret tuhatmiekoin sousi pintaa Kostian ja Mallasveen. Hengen soihtu rannoiltamme nousi vihan yöhön aina uudelleen." Siksi Mallasvesi...

Kallioisjärvi on pieni järvi Pälkäneen kunnan Kaukkalan kylässä. Se sopii erinomaisen hyvin maakunnan nimikkojärveksi, sillä se edustaa hyvin tavanomaista pirkanmaalaista järveä. Ilman Kallioisjärvien tapaisia järviä kun Suomi ei voisi olla tuhansien järvien maa.

Kallioisjärvellä on myös merkittävää kulttuuriarvoa, järjestetäänhän siellä pääsiäisenä Kallioisjärvi Open -pilkkikilpailut.

Ympäristöministeriön sivuilla Kukkiaa luonnehditaan seuraavanlailla:

"Hauhon reittiin kuuluva kirkasvetinen ja suhteellisen karu Kukkiajärvi on luonnontilainen ja vedenlaadultaan erinomainen. Jylhät kalliorannat, lohkarikot ja kalliopaljastumat ovat Kukkialle luonteenomaisia. Kukkiajärvi on vesikasvillisuudeltaan Pohjois-Euroopan edustavimpia. Vesikasvilajeja on poikkeuksellisen paljon, erityisesti pohjaversoiskasvillisuus on hyvin runsas. Vesikasvikasviharvinaisuuksista mainittakoon ormio maamme ainoalla esiintymispaikallaan sekä raani, harvinainen kirkkaiden vesien kasvi."

Kukkian luontoarvot ovat ainutlaatuiset. Kukkia on jättänyt jälkensä myös muun muassa Eino Leinon tuotantoon hänen viettäessään kesää siellä Hella Wuolijoen vieraana I maailmansodan aikana.

-Mitä laulatte Kukkian kultaiset laineet? "Me hautaamme matkasi haaveet ja maineet."

-Mitä tiedätte taivaalla yön sinipilvet? "Me peitämme taistosi kalvat ja kilvet."

(Eino Leino, Kuudan yö)

Kovesjärvi on luonnonkauniina säilynyt matala humusjärvi, jonka rannoilla on edelleen kauniita ja valkeita hiekkarantoja. Matalat humusjärvet ovat metsäojitusten ja turvetuotannon vaikutusten vuoksi uhanalaistuneet ja turvetuotanto muodostaa uhkatekijän myös erinomaisessa ekologisessa tilassa vielä olevalle Kovesjärvelle, kuten suo- ja turvemaiden Parkanossa niin monen järven kohdalla on ja on ollut.

Kovesjärven pyöreätä muotoa hellii niin aurinko kuin tuulet ja rantojen mökkiasutuksesta huolimatta arka kuikka pesii järvellä ja kuikan ihanan haikea huuto kiirii kesäiltoina Kovesjärvellä, liki ainoalla Parkanon ja lähikuntien järvistä. Kuikkien joukossa näkyy toisinaan myös kaakkureita. Tummasta vedenväristä huolimatta vesi on edelleen ollut niin kirkasta, että kuikka kykenee ravintonsa löytämään. Kalalokit, tiirat ja koskelot tekevät seuraa ja rantojen hiekalla ja kivillä juoksee pyrstöään keikuttaen rantasipejä.

Rannan tuntumassa kasvaa edelleen nuottaruohoa ja rannoilta löytyy melko harvinaisiakin kasvilajeja. Pohjakasvillisuudessa viihtyy lahnaruohojen tupsuja. Kasvillisuutta rannoilla on melko vähän ja järvi on selvästi oligotrofinen. Järven pohjoisrannalta löytyy vähäiseltä alueelta kuitenkin valkeina kukkivia lumpeita ja jossain järviruoko muodostaa harvaa kasvustoa kuten järvikortekin. Rantojen kivikot rikkovat vedenpintaa ja antavat haastetta järvellä liikkuville. Laskuoja Kovesjoki kiemurtelee Häädetkeitaan luonnonpuistoon sammaleisen ja kasvillisuuden sekaan kätkeytyvän luusuan kautta. Asutus näille seuduille on levinnyt Kovesjoen erämaaseutujen kautta.

Kovesjärven puolesta on syntynyt kansanliike järven ympärille. Herkän ja uhanalaisen järven ekologiaa pyritään varjelemaan yhteisin ponnistuksin ja mm moootoriveneilyltä järvi on yhteistuumin rauhoitettu kokonaan.

Valuma-alueen maaperä on pääasiassa moreenimaata, mutta rajoittuu pohjoisesta turvemaahan, josta myös järveen laskee laskuoja. Maatalous järven ympärillä on ollut vähäistä ja nykyään miltei päättynyt. Suomen järvien luontotyypit ovat huonosti suojeltuja verrattuna maaluontotyyppeihin. Erityisen uhanalaisiksi ovat käyneet matalat humusjärvet, joiden ekologiaan kasvaneella humuskuormalla on erityisen rehevöittävä merkitys.

Suojelu voisi alkaa vaikka Kovesjärvestä.

Äänestän myös Kovesjärveä maakuntajärveksi. Kaunis ja eliölajeiltaan runsas järvi lumoaa monimuotoisuudellaan.

Äänestän Kovesjärveä.Täällä käki kukkuu aidosti.

Kovesjärvi edustaa hienolla tavalla Pirkanmaan järveä, jossa edelleen löytyy myös se "rauha" kuunnella luonnon ääniä ja hiljaisuutta. Aivan mahtavan upea järvi!!!

Äänestän kovesjärveä maakuntajärveksi. Pohjoispirkanmaalla jo harvinaiseksi käynyttä, varsin puhtaana säilynyttä sekä karua järveä. Järvi on tunnettu kuikistaan, joita sillä pesii kesäisin yleensä 2-3 pariskuntaa. Syksyisin kuikat kokoontuu järvelle odottamaan jäiden tuloa ja muuttomatkalle lähtöä.

MEILLÄ ITEKULLAKIIV VOEP JA SUAP OMIA SUOSIKKIJÄRVIJÄ OLLA. MUTTA EI NIITÄ OLLESKAAM PIÄ MUILLE TYRKYTELLÄ. EI PIÄ RUVETA YHTÄ NIMMEE, YHTÄ JÄRVEE YLITEM MUIHEN NOSTELEMMAA.

JONNIILLAESESTA PAHAM MAKUSESTA PAKOTTAMISESTA TÄSSÄKIIM MUAKUNTAJÄRVIKISASSA OEKEESTI KYSE ON. VAEKKA KUKA MITÄ HYVVÄÄSÄ SELITELLÄ SUATTANOO. JOKKAENEJ JÄRVI YHTÄLÄESEN ARVOSTUKSEN ANSAEHTOO. JOKA JÄRVESTÄ ON HUOLTA PIETTÄVÄ. PILLOOMISET ON LOPETETTAVA. PILLOOJAT KÄRÄJILLE KUSKATTAVA. SAKOT SUURET SUATETTAVA.

ANNETAAV VAPPAASTI JOKKAESEN OMA MIELJÄRVESÄ NIMIKKONNAAM PITTEE. JA SITÄ VOIMIISA MUKKAA IHHAELLA SEKÄ SUOJELLA, VAHINGOELTA VARJELLA.

MOOTTORTYÖNTÖSET VESJKULUKUNEOVVOT ON KIELLETTÄVÄ! SOUTAMISTA SUOSITTAVA SEKÄ UIMISTA, MELOMISTA JA PURJEHTIMISTA, RANTAKIVILTÄ ONKIMISTA.

AHVENILLAKII ON OEKEOS IÄNETTÖMMÄÄ ELÄMÄÄ, ESTEETTÖMMÄÄ UISKENTELLUU. SUKUSAJ JATKAMISSEE ILIMAN ÖLJY- YNNÄ MUITA HAETALLISIA RAVINNE-, HORMOONI- JA MYRKKYPIÄSTÖJÄ. PE 24.6.2011 VAKAVISSAAN k mikko

Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee... lauletaan kaikkien tuntemassa laulussa. Siksi ehdottomasti LÄNGELMÄVESI Pirkanmaan nimikkojärveksi.

Kannatan, perusteluna sama Topeliuksen sanoittama laulu: Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen; niin kauas kuin silmään siintää, näen järviä lahtineen. Kas, Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee...

Ehdottomasti Längelmävesi! Länkyn rannalla on hieno asua :)