Ketjun historia

Lentua on maakuntamme suurin säännöstelemätön järvi. Lisäksi Lentua on Kainuun ainoa kansallispuistotasoinen järvi. Kansallispuistokomitea nimittäin ehdotti vuonna 1976 mietinnössään Lentuaa kansallispuistoksi.

Kansallispuistoa Kuhmon komeasta erämaisesta järvestä ei tullut, mutta se on suojeltu muin keinoin. Lentua on luonnonsuojelualue, joka kuuluu Ystävyyden puistoon. Ystävyyden puisto koostuu viidestä erillisestä kohteesta.

Lentuan luontoa leimaa erämaisuus: kesämökkejä ei rannoilla paljon ole. Saarissa ja mannerrannoilla on toisaalta upeita hiekkarantoja, toisaalta karuja kalliorantoja.

Lentua on tunnettu järvi. Juuri täällä ajatteli Veikko Huovisen Konsta Pylkkänen sinisiä ajatuksiaan. Lentuan maisemat saivat paljon valtakunnallista näkyvyyttä vuonna 2010 uuden Havukka-ahon ajattelija -filmatisoinnin myötä. Toisaalta jo Akseli Gallen-Kallela lomaili 1800-luvun lopulla Lentuan rannoilla ja sai inspiraationsa Aino-triptyykkiin juuri Lentualta. Terva-aikakaudella Lentua oli tietenkin osa Tervareittiä, kuten lähes kaikki muutkin Kainuun suuret järvet.

Tänä päivänä Lentua on oiva retkeilykohde, niin meloen, soutaen kuin hiihtäenkin. Sen saarissa on reilut puoli tusinaa laavua ja tulipaikkaa sekä savusaunallinen autiotupa. Ja kalastuspaikkana järvi on luonnollisesti mainio. Lentua on metsäpeuralle erittäin tärkeää aluetta. On täysin mahdollista nähdä peuroja retkellään Lentualla, vähintään näkee niiden jälkiä rantahietikoilla. Kainuulle ei muuten näköjään ole valittu maakuntanisäkästä. Metsäpeurahan se passaisi.

Näillä perusteilla ehdotan Lentuaa Kainuun maakuntajärveksi. http://www.luontoon.fi/lentua