Ketjun historia
Tarkastellaan historialistausta
Päiväys | Käyttäjä | Toiminto | Kommentti |
---|---|---|---|
14. elokuuta 2011 kello 11.22 | Raija (keskustelu | muokkaukset) | Uusi viesti | (Vastaa Ehdotus: [[Liesjärvi (35.982.1.001)]]) |
14. elokuuta 2011 kello 11.20 | Antero (keskustelu | muokkaukset) | Kommenttiteksti poistettu | |
14. elokuuta 2011 kello 11.19 | Antero (keskustelu | muokkaukset) | Kommenttitekstiä muokattu | |
14. elokuuta 2011 kello 10.45 | Antero (keskustelu | muokkaukset) | Uusi viesti | (Vastaa Ehdotus: [[Liesjärvi (35.982.1.001)]]) |
14. elokuuta 2011 kello 10.45 | Antero (keskustelu | muokkaukset) | Uusi viesti | (Vastaa Ehdotus: [[Liesjärvi (35.982.1.001)]]) |
28. maaliskuuta 2011 kello 17.02 | Kettumetsä (keskustelu | muokkaukset) | Uusi viesti | (Vastaa Ehdotus: [[Liesjärvi (35.982.1.001)]]) |
23. maaliskuuta 2011 kello 23.18 | Molindho (keskustelu | muokkaukset) | Muutettu aihe ”Ehdotus: [[Liesjärvi (35.982.1.001)” aiheeksi ”Ehdotus: Liesjärvi (35.982.1.001)” | |
23. maaliskuuta 2011 kello 11.38 | Ingrid (keskustelu | muokkaukset) | Ketju luotiin |
Ehdotan Tammelassa sijaitsevaa Liesjärveä. Liesjärvi sijaitsee kokonaisuudessaa Kanta-Hämeen maakunnassa ja on siksi parempi ehdokas kuin esim. Vanajavesi. Suuri osa Liesjärven rannoista on kansallispuistoa joten rannatkin ovat hienoja ympäristöjä harjuineen, perinnetiloineen ja komeiden vanhojen metsineen. Lisäksi järvi on helposti kaikkien tavoitettavissa tosin kuin runsaasti mökkejä sisältävät järven rannat. Järvellä on myös mielenkiintoinen historia, sen rannat olivat jo muinoin asuttuja ja lisäksi historialliseen aikaan järvestä on nostettu järvimalmia. Järven vesi on puhdasta, lumpeet kukkivat kauniisti kesällä ja järven pesimälinnustoon kuuluu mm. laulujoutsen, härkälintu, kuikka, kalalokki, telkkä ja saaressa pesivä kalasääksi. Liesjärvellä on mukavan rauhallista soudella tai meloa, moottoriveneet eivät pahemmin häiritse.
Olen Ingridin kanssa täysin samaa mieltä Liesjärven sopivuudesta Kanta-Hämeen maakuntajärveksi. Se ei suuruudella komeile, mutta piskuisuus tekee siitä vastustamattoman. Järvi on helposti saavutettavissa tulee sitten pääkaupunkiseudulta tai sisä-Suomesta. Rannoilta löytyy paljon retkeilypolkuja, koska Liesjärven Kansallispuisto rajoittuu sekä järven ylä- että alajuoksulla järveen. Kyynäränharju on kuin Punkaharju pienoiskoossa. Uusin kansallispuiston osa on alajuoksulla. Asukkaiden ja muiden luontoa rakastavien tinkimättömällä tuella saimme pelastettua Kettumetsän rahanahneilta osaksi kansallispuistoa. Kettumetsän osana on Karjusillanniemi, jolta aukeaa huikea näky pitkin Liesjärven soukkajärveä kohti isoa selkää. Toiselta puolelta niemeä lähtee Turpoonjoki, osana Kokemäenjoen vesistöä.
Ehdotan myös Liesjärveä maakuntajärveksi. Järvi on monimuotoinen ja retkeilijän sekä luontoihmisen paratiisi. Historian havinasta kertoo mm. Korteniemen perinnetila, entinen metsänvartijan tila, jossa harjoitetaan maataloutta 1910-luvun tapaan. Kävijäkin voi kokeilla taitojaan perinteisissä maataloustöissä. Hyviä näköalapaikkoja ovat Kyynäränharjun järvimaisemat sekä Hyypiökallio.
Ehdotus: Liesjärvi (35.982.1.001) Ehdottomasti tämä linturikas monimuotoinen järvi. Järven pesimälinnustoon kuuluu mm. laulujoutsen, härkälintu, kuikka, kalalokki, telkkä, upea haikaraperhe ja eikä vähäisimpänä saaressa pesivä kalasääksi. Vanhana talousjärvenä tärkeä rautamalmin nostojärvi, jolla moni perhe elätti itsensä talvisaikaan. Historian kertoo mm. upeasti säilytetty 1800-luvulta oleva vireä alkuperäisasussaan oleva entinen metsänvartijan Korteniemen perinnetila. Liito-oravakin pesii runsaasti ympäri liesjärven rantoja.
Mitä voisi enempää järveltä toivoa, kuin rauhaa, puhtautta sekä runsasta linnustoa ja hyvää kalakantaa. Toki järven monimuotoisuus tekee siitä aina uudistuvan retkikohteen. Kyynäräharju sekä Hyypiökallio ovat näkemisen arvoisia paikkoja. Mikä hienointa ympärivuotisten asukkaiden lisäksi ei mökkilupia ole myönnetty liian tiuhaan.
Liesjärvi vanhoine rantametsiköineen ( jopa ikimetsää ) monine upeine nähtävyyksineen on ehdoton maakuntajärvi!