Ketjun historia
Tarkastellaan historialistausta
| Päiväys | Käyttäjä | Toiminto | Kommentti |
|---|---|---|---|
| 9. elokuuta 2011 kello 09.48 | Molindho (keskustelu | muokkaukset) | Kommenttitekstiä muokattu | |
| 9. elokuuta 2011 kello 07.07 | Juklu (keskustelu | muokkaukset) | Uusi viesti | (Vastaa Ehdotus: [[Lievestuoreenjärvi (14.391.1.001)]]) |
| 14. heinäkuuta 2011 kello 10.58 | Vuorenpaa (keskustelu | muokkaukset) | Uusi viesti | (Vastaa Ehdotus: [[Lievestuoreenjärvi (14.391.1.001)]]) |
| 13. heinäkuuta 2011 kello 10.52 | Mjutila (keskustelu | muokkaukset) | Kommenttitekstiä muokattu | |
| 12. heinäkuuta 2011 kello 22.06 | Molindho (keskustelu | muokkaukset) | Muutettu aihe ”Ehdotus: Lievestuoreenjärvi” aiheeksi ”Ehdotus: Lievestuoreenjärvi (14.391.1.001)” | |
| 12. heinäkuuta 2011 kello 13.46 | Mjutila (keskustelu | muokkaukset) | Ketju luotiin |
Ehkä olen jäävi tämän ehdotuksen tekemään, mutta mielestäni Keski-Suomen kaunein järvi on Lievestuoreenjärvi.
Pituus 15km, leveys 5km. Pinta-ala 44km2.
Suomen saastuneimman järven maineesta ihmepelastuksen kokeneen, nykyään puhdistuneen muikkurikaan Rautalammin reittiin laskevan järven mahtavuus olisi itse koettava veneillen.
Toinen vaihtoehto on viettää kesäyö "pikku Kolilla", eli Hyyppäänvuoren laella järvimaisemaa ihaillen.
Suosittelen myös lukemisiksi Veikko Kaalikosken lämminhenkistä kylähistoriikkia: Valoja Lievestuoreen rannoilla, (isbn 952-90-7542-1).
Kannatan lämpimästi tehtyä ehdotusta: Lievestuoreenjärvi maakuntajärveksi! Sellutehtaan aikaan järven vesi oli kuulemani mukaan tummaa ja kuohuvaa kuin cocacola, mutta järvi on puhdistunut vuosien myötä ja on tällä hetkellä yksi parhaimmista kalajärvistä maakunnassamme. Lievestuoreenjärvi tarjoaa virkistystä meille kaikille - päiväkin käynnistyy hyvin aamu-uinnilla Lievestuorejärvessä!
Kannatan Lievestuoreenjärveä maakuntajärveksi. Lievestuoreenjärven historian kaari käsittää eräajan, puunjalostusteollisuudenkauden ja määrätietoisen kunnostamisen nykyiseksi kirkkaan veden erämaajärveksi kasvavan maakuntakeskuksen kupeessa.
Lievestuoreenjärven rantojen lukuisat muinaismuistot ja lappalaisperäiset nimet osoittavat Lievestuoreen olleen tärkeä keskus eräaikana. Tarvaalan muinainen asutuskeskus ja Laukaan ensimmäisen kirkon ja pappilan paikka Lievestuoreen laskujoen Sahijoen varressa osoittavat järven merkitystä Keski-Suomen varhaiselle asutukselle. Lievestuoreenjärven veden kirkkaus ja hyvät liikenneyhteydet perustelivat selluloosatehtaan perustamisen Lievestuoreen kylälle 1920-luvulla. Ihmisten elinkeinojen ja ympäristöarvojen vastakkainasettelu ratkesi lopullisesti, kun tehdas lopetti kannattamattomana toimintansa 1980-luvun alussa.
Ihmiset kantoivat huolta järvestään jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun tehtaan ympäristövaikutukset alkoivat vaikuttaa. Kansalaisten aktiivisuuden takia Lievestuoreenjärveä on määrätietoisesti kunnostettu. Nyt Lievestuoreenjärvi on puhtaan veden järvenä valmiina monipuoliseen käyttöön ammattikalastuksesta virkistymiseen ja luontomatkailuun. Lievestuoreenjärvessä yhdistyvät luontoarvot ja ihmisten toiminnan ja elämisen vaikutukset.
