Ketjun historia

Höytiäinen ennen järvenlaskua virtasi länteen. Vasta Puntarikosken padon murtuminen yli 150 vuotta sitten pudotti vesipinnan 9,5 m ja paljasti suuren joukon uusia saaria sekä viljelysmaata (eniten)järven länsi-ja pohjoispuolella. Jälkipolvien arvostama perinne ovat vanhat kalamajat, joita perustettiin useille saarille sinä aikana kun taloista lähdettiin kalastamaan talven särvintä. Majoissa yövyttiin ja saalis soudettiin myöhemmin kotiin. Useita majoja on edelleen jäljellä. Veden alta paljastunut maa nimettiin Pohjan kyläksi, jossa useimpien nykyisten rantamökkien osoite on. Se maa, joka oli paljaana ennen vedenlaskua on maarekisterissä Kontiolahden (tms.) kylää. Vanhoissa maantiedon oppikirjoissa järven luonnehdinta oli "kirkasvetinen Höytiäinen".

Ehdottomasti Höytiäinen erikoisen ja maailman suurimman järvenlaskunsa takia. Järvestä on tehty myös loistava kirja

Mahtava historia: Höytiäisen lasku oli lukuisista Suomen järvenlaskuista suurin ja merkittävin.

Lisäksi se on puhdasvetinen ja Rantaviivaa on 472 km sekä Suurin syvyys 59 m

Höytiäinen on mahtava järvi. Nimen synnystä on ainakin kaksi tulkintaa. Toisen mukaan nimen kantana on kasvin, heinän höyty, toisen mukaan nimi syntyi siitä, että Höytiäinen on korkeiden paikkojen, höjd, ympäröimä. Tulokkaat tiesivät aikoinaan, että hallakaan ei noussut ensimmäisenä Höytiäistä ympäröiville rinteille.

Nykyisen Kontiolahden kylän edeltäjää nimitettiin Höydiäisby- nimellä. Asukkaat ovat aikojen saatossa osanneet hyödyntää Höytiäistä monella tavalla ajan asettamien vaatimusten mukaan. Höytiäistä on kuvattu myös kaunokirjallisuudessa( Jouko Puhakka)

Kalasaunat ovat ainutlaatuiset. Kalastukseen liittyviä museoita on useita, kalasaunat ovat aitoina paikoillaan.