Ketjun historia

Pyhäjärvi on keskisyvyydeltään (21m) Suomen syvin järvi. Pyhäjärven pinta on n. 39,8m merenpinnan yläpuolella ja järven syvin kohta 68m. Tämän pohjalta voikin laskea, että Pyhäjärven syvin kohta on n. 28m merenpinnan alapuolella. Suomessa ei ole kovin montaa järveä, joiden syvin kohta on merenpinnan alapuolella. Pyhäjärvi lienee tässä ykkönen. Voikin pohtia onko Pyhäjärven syvänne syvin sisämaassa oleva luonnonmuovaama merenpinnan alapuolella oleva kohta koko Suomessa?

Jäin miettimään tätä järven pohjan sijaintia merenpinnan alapuolella ja laskin tänne Järviwikiin "Pohjan korkeustason" kaikille järville, joista Järviwikissä on syvyystieto. Tulos löytyy nyt täältä: Järvitilastot/Pohjan korkeustaso matalimmalla ja kuinka ollakaan Pyhäjärvi (16.003.1.001) todellakin voittaa tämän kisan kirkkaasti!

Syvyystietoa ei ole useiltakaan rannikon vanhoilta merenlahdilta, jotka varmaan kuulusivat aika korkealle tuolla listalla, mutta varmaan sisämaan järvistä tuo pitää pitkälle paikkaansa. Eli Pyhäjärvi todellakin on erityinen.

Pyhäjärvi on erityinen järvi. Suomessa monet kalliot, järvet, saaret ja suot ovat tulleet nimetyiksi käyttötarkoituksen tai muun selkeän tunnuspiirteen vuoksi. Nämä nimet ovat siirtyneet perimätietona sukupolvesta toiseen ja painettu sitten karttoihin saakka. Lammassaaria löytyy Suomesta varmasti kymmeniä ellei satoja. Nimi johtunee juuri siitä, että saari on ollut kesäisin lampaiden laidunaluetta. Pyhäjärviäkin Suomesta löytyy monia. Nimenä "pyhä" ei kuitenkaan ole niin uusi, kuin voisi kuvitella. Ennen ristiretkiä suomalaiset olivat "pakanoita" ja harjoittivat "luonnon uskontoja". Ristiretkien jälkeen monet "pakanoiden" uhripaikat valjastettiin kristinuskon palvelukseen rakentamalla ko. paikoille esim. kirkkoja. Paikka oli ihmisille tuttu ja siten helpompi kanava totuttaa heidät uuteen uskoon. Samoihin aikoihin sana "pyhä" on varmasti saatettu näiden ihmisten tietouteen. Mikä Pyhäjärven nimi on oikeasti mahtanut olla sitä ennen? Sitä voimme vain arvailla. Pyhäjärvi on ollut merkittävä paikka jo kivikaudesta lähtien, koska lähialueilta on löydetty muinaisjäännöksiä. Merkittävin löytö itse Pyhäjärveen liittyen on Linnanmäki niminen niemi Pyhäjärvessä. Sieltä on löydetty ns. käräjäkiviä missä asioita on ratkottu yhteisön päätöksillä.

Muinaiset asukkaat Pyhäjärven rannoilla eivät ole tienneet järven todellista syvyyttä ym. statistiikkaa, mutta ovat varmasti aistineet jotain erityistä järvessä, mitä me tänä päivänä emme voi ymmärtää. Mitä salaisuuksia tuo järvi tietääkään? ;)

Kannatan Tmt1975:n ehdotusta. Artjärven (nykyisin Orimattilan osa) ja Lapinjärven alueella sijaitseva Pyhäjärvi on keskisyvyydeltään Suomen syvin (20,8 m). Tässä on jo riittävästi perustelua Uudenmaan maakuntajärveksi. Järven itäisessä päässa on laaja syvännealue, jonka syvin kohta (68 m) on Hiidenkallion edustalla. Sekä Hiidenkallion että Artjärven Hiitelän kylän nimet viittaavat siihen, että itse Hiisi lymyilee sameavetisen Pyhäjärven syvänteissä. Tämä muinainen tarina on tunnetusti tosi.

Pyhäjärvi on Koskenkylänjoen vesistön suurin järvi, josta Koskenkylän joki alkaa polveilunsa itäuusmaalaisten ja kymenlaaksolaisten peltomaisemien läpi Suomenlahteen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Koskenkyl%C3%A4njoki

Voit itse ihmetellä Pyhäjärven syvyyskäyriä "Kansalaisen karttapaikasta". http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=317&map.y=257&e=446023

Kirjoita hakusanoiksi kunnan kohdalle Orimattila ja järven kohdalle Pyhäjärvi.

Maatalouden päästöt ovat rasittaneet Pyhäjärveä, mutta järven syvänteet ovat pitäneet sen elinkykyisenä ja kalaisana. Suojelutoimenpiteitä toki tarvitaan. Järvi on erityisen arvostettu kuhasaalistaan. Artjärveä ei turhaan kutsuta kuhapitäjäksi (ks. Artjärven vaakuna).

Ystävällisesti tervehtien,

V-MV

Hei!

Pahoittelen edellisessä viestissäni ollutta virhettä. Pyhäjärven syvännealue on toki järven läntisessä päässä.

V-MV