Ketjun historia
Tarkastellaan historialistausta
ielestäni Tuusulanjärvi on erityisen sopiva Uudenmaan maakunnan järveksi. Tuusulanjärvi on helposti kansalaisten saavutettavissa kaikkina vuodenaikoina. Tuusulanjärvi on riittävän suuri ollakseen maakunnassa merkittävä järvi, mutta se on kuitenkin kansalaisen silmissä sopivan kokoinen, että sen elämänpiirin voi helposti käsittää talvisin järven jäällä hiihdellen ja luistellen, kesäisin meloen ja soutaen tai vaikkapa lintutorneista kiikaroiden. Tuusulanjärvi on tunnettu. Sen rannoilla ja läheisyydessä olevat useat kulttuurikohteet tuovat alueelle matkailijoita kaikkialta Suomesta ja maailmalta. Tuusulanjärvi ei ole pelkästään virkistysalue tai postikorttimaisema turisteille. Tuusulanjärven menneisyys, nykyinen rehevitynyt tila, hoitosuunnitelmat ja tulevaisuuden skenaariot antavat todenmukaisen kuvan maakunnan monien järvien tyypillisestä kehityskaaresta. Tuusulanjärveä on siis maalattu, valokuvattu, tutkittu ja dokumentoitu laajasti. Yksinkertaisesti: Tuusulanjärvi on helposti kansalaisten saavutettavissa.
Kannatetaan! Tuusulanjärvi on 1900-luvun taideyhteisönsä vuoksi Suomen ehkä kulttuurisin järvi. Siksi se sopii hyvin symboliksi maakunnalle, joka on pitkään ollut Suomen kulttuurin keskus.
Kannatetaan myös. Tuusulanjärven historia ja keskeinen sijainti ovat oikeuttavia valintoja maakuntajärveksi. Samanvertaista saa Uudeltamaalta hakea. Järven pinta-ala ei ole kovin suuri, mutta maine sen korvaa moninkertaisesti! Lisäksi lähellä on monia nähtävyyksiä kuten taideyhteisö ja Ainola.
Tuusulanjärvi on Keski-Uudenmaan "keuhkot". Siitä ovat saaneet virikettä monet taiteilijasuuruudet (Sibelius, Järnefelt, Halonen jne). Siitä ammentaa virkistystä jokapäiväiseen elämään kymmenet tuhannet ihmiset Järvenpäästä, Tuusulasta, Keravalta ja koko Uudenmaan alueelta, mutta myös ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaalaiset. Järven tila on parantunut jatkuvasti sen eteen tehtyjen hoitotoimenpiteiden johdosta, mutta työtä järven pelastamiseksi tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Maakuntajärven status auttaisi rahoituksen lisäpelastustoimien saamiseksi tämän arvokkaan ja maakunnallisesti tärkeän järven elvyttämiseksi. Tämä maakuntaomaisuus on alueen ylpeyden aihe ja se on hyvien yhteyksien puolesta helposti saavutettavissa.
Kannatan Tuusulanjärveä, joka on mielestäni koko Suomen "kulttuurijärvi". Se on myös erinomainen liikunta- ja ulkoiluympäristö ympäri vuoden: talvisin hieno hiihtomaasto, kesäisin kierrämme sen ympäri polkupyörin ja soudamme järvellä kirkkoveneillä. Lintujen tarkkailukin onnistuu ja maisemat ovat upeat.
Tuusulanjärven lähiympäristössä pesii noin 86 lintulajia ja yhteensä alueella on havaittu 239 lajia, joista harvinaisia tai harvalukuisia on noin 70. Eihän nämä linnut voi olla väärässä? Tuusulanjärvi ON Uudenmaan keidas :).
Erityisesti Uudellemaan maakuntajärveksi sopii kulttuurihistoriallisesti merkittävä järvi, jonka ranta-alueilla on runsaasti asutusta ja ihmistoimintaa. Lisäksi Tuusulanjärvi on vielä luonnonympäristöltään keidas asutuksen keskellä.
Tuusulanjärvi on hyvä esimerkki myös järvien kunnostuksesta. Esimerkiksi Ratamo-Seittelin kosteikko Tuusulanjärven rannalla on suurin Suomessa toteutettu kosteikkohanke.
Kannatetaan, Tuusulanjärvellä on upea kulttuurihistoria.
Tuusulanjärvi on kulttuurihistoriallisesti Suomen ykkösjärvi. Tästä on kerrottu edellä - samoin Tuusulanjärven luontoarvoista.
Tuusulanjärvellä on ykköspaikka myös Suomen rautatiehistoriassa. Kun rautateitä ryhdyttiin rakentamaan 1800-luvun puolessa välissä, koko Suomen ensimmäinen rautatierakennus oli Tuusulanjärven pohjoispään valmistunut asemarakennus. Se valmistui syksyllä 1858 – neljä vuotta ennen rautatieliikenteen alkamista ja ennen kuin muiden asemien rakentamista oli edes aloitettu. Rakennus toimi ratatyömaan päällikön asuntona siihen asti kunnes se tarvittiin asemakäyttöön vuonna 1862.
Tämä onkin koko Suomen rautateiden vanhin rakennus. Se on edelleenkin pystyssä ja käytössä. Se tunnetaan Järvenpään asemana.
Tuusulanjärvi vaikuttaa useamman kunnan alueella: Järvenpää ja Kerava on aikanaan irrotettu Tuusulasta. Parhaiten Tuusulanjärvi tunnetaan kulttuurin alueelta (Ainola, Tuusulan Rantatie). Se jo sinänsä osaltaan oikeuttaisi maakuntajärven titteliin. Alueelta on puolustettu koko maakuntaa (ilmatorjuntarykmentti ja Taistelukoulu). Paitsi edellisen kirjoittajan mainitsema rautatie, myös maatieliikenne kulki Tuusulanjärven länsipuolelta (Vanha Hämeentie).
Tuusulanjärvellä on aktiivista harrastustoimintaa nykyisinkin. Järvellä toimivat aktiiviset urheiluseurat niin kalastajille, retkeilijöille, melojille, soutajille kuin purjehtijoillekin. Talvisin järvellä hiihdetään ja luistellaan kuntien ylläpitämillä laduilla ja retkiluistinradoilla.
Tuusulanjärvi on eteläsuomalaisen maiseman edustaja sikälikin, että matalana ja savipohjaisena järvenä se pahasti saastui takavuosina, kun kunnan jätevedet laskettiin siihen ajan tapaan puhdistamattomina. Lisäksi ympäröiviltä koetilan pelloilta huuhtoitui järveen ylimääräisiä ravinteita. Järven kuntoa on kuitenkin saatu kohennettua hapettamalla ja ruoppaamalla. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän työ jatkuu. Tuusulanjärven lintuvedet on liitetty Naturaan.
Tuusulanjärvi ei valitettavasti todellakaan ole alueen puhtain tai koskemattomin tai edes suurin järvi, mutta pitkästä historiasta ja aktiivisesta toiminnasta veikkaisin sitä alueen ykköseksi.
