Ehdotus: [[Saimaa (04.112.1.001)]]

Koko maan ja maakunnan suurin ja tunnetuin järvi kuuluu itseoikeutetusti Etelä-Karjalan maakuntajärveksi, vaikka on osittain savolaisten puolella.

Kuolimo on upea mutta se on oikeastaan jo Savoa, ainakin pian kun Suomenniemi liittyy Mikkeliin. Kivijärvi on Kymenlaakson rajamailla ja kalaisa Pyhäjärvi hipoo jo Pohjois-Karjalaa. Täytyy siis kallistua Saimaan kannalle.

Kun katselee karttaa, varsinainen perinteinen Saimaaksi kutsuttu järvi sijaitsee ilmiselvästi Etelä-Karjalassa. Saimaa jylhine kalliorantoineen, saarineen, hiekkarantoineen ja puhtaine sinisine selkävesineen on kappale kauneinta Suomea. Alueen suurimpana ja monimuotoisimpana järvenä se on Etelä-Karjalan ykkösehdokas maakuntajärveksi.

Suur- Saimaan alue on aina ollut keskeinen elementti Etelä-karjalan maakunnassa. Alue on hyvin suosittu virkistäytyjien ja veneilijöiden keskuudessa, sijaitsevathan maakunnan kaupungit ja monien kuntien keskustaajamat ja siten suurin osa väestöä Saimaan rannalla ( Lappeenranta, Imatra, Ruokolahti, Taipalsaari. Myös Savitaipaleen, Lemin ja Suomenniemen kunnat ulottuvat osittain Saimaan rannoille. Myös luonnonarvot, eturivissä tietenkin Norppa ja selkävesien kansainvälisestikin merkittävä sisäjärviluonnon kokonaisuus, on arvostettu korkealle.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on toiminut alueella ansiokkaasti: lukuisat korkeatasoiset virkistyskohteet ja retkisatamat mm. saunoineen on toteutettu alueelle ja uusia laadukkaita kohteita on jatkuvasti tulossa: Satamosaari, Rastiniemi, Ilkonsaaret, Huuhanranta, Pullikainen, Ruuhonsaaret, Hietasaari jne. Myös juuri valmistumassa oleva Pohjoismaiden suurin matkailukeskittymä Rauha- Tiuru sekä Imatran Kylpylä palveluineen sekä Lappeenrannan ja Imatran venesatamat sijoittuvat Saimaan rannalle.

Suur- saimaan alueelle on laadittu v. 2005( Etelä-Karjalan liitto) "Suur- Saimaan luonto- ja virkistysalue selvitys", jossa on selvitetty alueen kaikki elementit luonto ja maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoista elinkeinoihin , matkailuun, veneilyyn ja kalastukseen.

Alueen geologiset arvot , valtakunnallisesti merkittävät harjut ja muut arvokkaat harjusaaret ja sekä geologia ovat vankka perusta alueen merkittävyydestä. Lisäksi uhanalaiset lajit: etunenässä norppa, myös liito-orava, hietaneilikka, useat uhanalaiset linnut: ampuhaukka, kaakkuri, kehrääjä, sääksi ja useita muita lintuja.

Aluella on laajoja Natura 2000 -ohjelman alueita ja luonnonsuojelualueita on runsaasti. Aluelle on laadittu Suur- Saimaan rantayleiskaava sekä Suur- Saimaan - Lietveden rantayleiskaava 1990 luvulla, joilla on yhteensovitettu kaavoituksen keinoin alueen luonnonrauhan alueet ja suojelu, maisema-arvot, virkistys, veneily, matkailu ja muut elinkeinot ja pysyvä- sekä loma-asuminen.

Suur- Saimaa luonto- ja virkistysalueselvityksessä on esitetty lyhyen ja pidemmän aikavälin kehittämistarpeita. mm. luontokeskuksen perustaminen ja alueen liittäminen kestävän luontomatkailun kansainväliseen verkostoon esim. Europarc tai Geopark, joita maailmalla on useita kymmeniä mutta Suomessa vain yksi, Rokualla. Statuksen saaminen Suur-Saimaalle lisää sen tunnettavuutta ja tietoa alueen merkittävistä arvoista. Lisäksi tarvitaan alueella liikkuville ohjeistusta suomeksi sekä kansainvälisesti. Tähän tarvitaan kaikkien tahojen tukea ja osallistumista tavoitteiden saavuttamiseksi. Alustavia neuvotteluja on jo käyty Suur- Saimaan kansainväliseen verkostoon liittämiseksi.

Tällä perusteella Suur- Saimaa on maakuntajärvenä ainoa oikea. Otettakoon huomioon myös se , että Saimaalle pääsee Saimaan kanavaa pitkin mereltä vaikka Amerikasta asti.

Tähän kyselyyn oli aika vaikea päästä osallistumaan: liian monimutkaista, salasanat, varmistukset, huonot ohjeet jne... . Moni varmaan jättää väliin ja luovuttaa, se on harmi.