Ehdotus: [[Lohjanjärvi (23.021.1.001)]]
Korostettu kommentti luotiin tässä versiossa.
Eteläisen Suomen suurin ja kaunein järvi on tietenkin Lohjanjärvi, joten maakuntajärveksi ei muilla ehdokkailla ole mitään jakoa. ;-) Lohjanjärvi on sekä pinta-alaltaan että pisimmän rantaviivan omaavana ehdoton ykkönen maakuntamme järvistä eikä jää paljosta toiseksi syvimmän kohtansakaan puolesta. Järven keskisyvyys on tietääkseni n. 11 metrin luokkaa. Lohjanjärvi omaa merkittävän roolin sekä suomalaisessa kulttuuri- että teollisuushistoriassa. Järnefeltien kulttuurisuku (Arvid, Armas, Eero, Aino) on kotoisin Lohjanjärven rannalla sijaitsevasta Vieremästä, jossa myös Jean Sibelius kävi kosioreissuillaan Ainoaan riiaamassa ja säveltämässä. Lohjanjärven rannoilla on saanut alkunsa Suomen teollisuushistoria. Teollinen toiminta alkoi Suomessa, kun Ojamon rautakaivos perustettiin jo 1540-luvulla. Lohjanjärven vettä lienee käytetty jalostusprosessissa (ko. teknologiaa sen paremmin tuntematta). Sen jälkeen Lohjanjärven rannoille on perustettu niin kalkki- ja sementtitehtaita kuin sahojakin, joiden jälkeläisiä tänä päivänä pyörittävät Sappi, Mondi, Finnforest, UPM Kymmenen Mahogany jne. Lohjanjärven rannalla sijaitsee myös Suomen ensimmäinen kalanviljelylaitos, Porla. Jatkossa sitä tulisi kehittää Järvikeskukseksi, josta löytyy monenlaisia opetukseen ja vesistötutkimukseen liittyviä toimintoja. Kesämökkejä Lohjanjärven rannoilta löytyy Lohjan puolelta n. 2000 ja Sammatin ja Karjalohjan puolelta toinen mokoma lisää. Sammatin jo liityttyä Lohjaan ja Karjalohjan tehdessä niin 2013 alusta meillä lohjalaisilla on sisäjärvi, joka on, kuten edellä jo mainitsin, eteläisen Suomen suurin järvi, josta nauttivat myös monet pääkaupunkiseutulaiset kesäisin. Vapaa-ajan toimintoja kehitetään jatkuvasti ja niiden tarjonta on lisääntymään päin Lohjanjärvellä. Esimerkiksi melonnan suosio kasvaa jatkuvasti ja monet tahot (Melan Vääntäjät, AquaPro, Kisakallio, Melontapooli) tarjoavat mahdollisuuden kenen tahansa harrastaa sitä Lohjanjärvellä. Rantautumis- ja leiritymispaikkoja kehitetään myös. Käytetäänpä valintakriteereinä mitä tahansa, niin luonnollisin valinta Uudenmaan maakuntajärveksi on siis Lohjanjärvi.
Olen ehdottoman samaa mieltä edellä olevan kirjoittajan kanssa Lohjanjärven merkittävyydestä. Lohjanjärvi ilman muuta Uudenmaan maakuntajärveksi.
Olen ehdottomasti samaa mieltä tästä ehdotuksesta, missä on erittäin pätevästi ja tyhjentävästi kerrottu meidän "Etelä-Suomen merestä". Lohjanjärvi on ainoa ja oikea vaihtoehto maakuntamme järveksi.
Hienoa, että olette samaa mieltä kanssani! Aiempaan kirjoitukseeni voidaan lisätä vielä Lohjanjärven kalakanta ja rantojen ainutlaatuisen runsas kasvisto Suomen mittakaavassa pähkinälehtoineen ym. Järven virkistyskäyttöön lisättäköön, että Järvipäiviä kehitetään edelleen ja toiveita on saada Kalevan kierroksen soutukin jälleen takaisin Lohjanjärvelle. Lohjanjärven ympäri pääsee ajamaan maanteitse joko moottoriajoneuvolla tai pyörällä. Omiin kesätraditioihin on kuulunut jo 70-luvulta lähtien Lohjanjärven ympäripyöräily, silloin aikoinaan ohjatusti, mutta nykyään omassa kaveriporukassa. 75 km taittuu rauhallisessa tahdissa lepotaukoineen noin neljässä tunnissa ja matkalla voi ihailla Lohjanjärveä, milloin se sattuu näköetäisyydelle. Levähdystauko legendaarisessa Unkan baarissa Karjalohjalla on aina kokemus!
Olen täysin samaa mieltä kanssanne Lohjanjärvi ehdottomasti maakuntajärveksi!
Olen viettänyt koko lapsuuteni Lohjanjärven rannalla. Meillä oli tapana sanoa; kesällä Lohjanjärvi on iso uima-allas ja talvella suuri jäähalli.
Nyt vielä isona tyttönä nautin veneillen Lohjanjärvestä.
Meillähän kelluu Lohjanjärvellä Suomen ainoa Lauttakahvila Kaljaasi, jota käydään ihmettelemässä ihan ulkomailta asti.
Nyt myös yhteys veneellä Väänteenjoen padon kautta Hiidenvedelle, niin pääsemme tutustumaan Vihdin kirkonkyläänkin. Matkanvarrella on Kisakallion Urheiluopisto, jossa käyvät kuuluisuudetkin pelaamassa. Harrastaa voi melkein mitä vain ja uutta rakennettaan koko ajan. Taitaa olla tulossa mökkikyläkin.
Joku mainitsi kuuluisan Unkan baarin Karjalohjalta. Veneellä pääsee Karjalohjan kylpylä-hotelli Päiväkummun rantaan ja sieltä on lyhyt kävelymatka ko. baariin. Matkalla voi ihailla presidenttimme Tarja Halosen kesämökkiä.
Lohjanjärvellä on leiriytyspaikkoja aika kivasti, niin veneilijöille kuin niille jotka tulevat maitse, mutta lisää kaivattaisiin, esim. Mailan käyttöön ottoa.
Lohjanjärveltä pääsee veneellä myös Mustion Linnaan tutustumaan, ruokailemaan ja vaikka nauttimaan teatterista.
Lohjanjärvellä on mahdollisuuksia tehdä vaikka mitä, joku mainitsi melontapoolin ja lisäksi esim. juhannuskokot, Haikarin ravintola ja nyt uusittu Aurlahden kahvila.
Kannatan ilman muuta LOHJANJÄRVEÄ. Se on valtakunnallisesti ja Uudellamaallakin valitettavan vähän tunnettu. Ehkä Lohjalaisten pitäisi pitää enemmän ääntä itsestään ja järvestään.
Lohjanjärvi on eteläisen Suomen ylivoimaisesti suurin järvi ja melkoinen poikkeus järviköyhällä Uudellamaalla. Lohjanjärven maisemat muistuttavat hyvin paljon järvisuomea, mutta erottuvat vielä ainutlaatuisella rehevyydellään seudun kalkkipitoisen maaperän ansiosta. Lohjanjärven rannalla on upeita, ainutlaatuisia lehtoja, joissa esiintyy hyvin harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Keväisin rannoilla on mukava kuunnella satakielen ja mustarastaan laulua.
Lohjanjärven Karkalinniemessä on suomen suurin yhtenäinen lehtoalue, Karkalin luonnonpuisto, joka on luonnonpuistoksi poikkeuksellisesti avoinna myös kävijöille. Karkalinnimessä on myös Suomen suurin luonnonluola, Torholan luola, joka syntyi jääkauden jälkeen kun läheisestä lammesta Lohjanjärveen virrannut puro syövytti luolan kalkkikiveen.
Lohjanjärven koosta kertoo se, että rantaviivan pituus on lähes 350 km. Järvessä on myös n. 250 saarta ja luotoa. Jotkut saarista on ympärivuotisesti asuttu ja yhdessä saaressa on vielä kyläkoulukin jäljellä. Kesämökkejä on yli 3000 ja järvellä liikkuu satoja veneilijöitä ja kalastajia.
Yksin Lohjan kaupungin hoidossa järven rannoilla on viitisentoista uimarantaa ja näiden lisäksi on vielä lukuisa joukko muita yleisessä käytössä olevia rantoja. Järven tilanne saasteiden ja rehevöitymisen suhteen on melko hyvä ja paranemaan päin. Se ei ole kärsinyt samanlaisista rehevöitymis- ja sinileväongelmista kuin vaikkapa Tuusulanjärvi tai Hiidenvesi.
Jo aiemmin mainittujen kulttuurihenkilöiden lisäksi Lohjanjärven maisemassa ovat viettäneet huvilaelämää valokuvaaja I.K.Inha ja runoilija Saima Harmaja. Molemmat Jalassaaressa. Lohjanjärven luonto teki molempiin lähtemättömän vaikutuksen, joka näkyi heidän tuotannossaan.
Lohjanjärven seutu on ollut asuttu jo kivikaudelta alkaen. Järven rannoilta ja saaristosta on löytynyt lukuisia esihistoriallisia asuinpaikkoja. Järvi on myös ollut kulkureitti ikimuistoisista ajoista lähtien. Varhaiskeskiajalla järven itärannalle alkoi kehittyä Lohjan pitäjä, joka on saanut nimensä järven nimen perusteella. Niin tärkeä järvi Lohjalaisille on aina ollut. 1400-luvulla Lohjalle rakennettiin Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen kirkko, joka on keskiaikaisista kirkoistamme Hattulan kirkon ohella runsaimmin maalauksilla koristeltu.
Maakunnan suurin järvi on jo tämän ykkössijan ansiosta perusteltu voittaja myös maakuntajärvi kisassa. Mutta pelkästään Lohjajärven koko ei tee järvestämme parasta, vaan myös rikas kulttuuri- ja teollisuushistoria, hyvät palvelut ja tavoitettavuus ovat Lohjanjärven valtteja.
Ehdottomasti Lohjanjärvi! Yllä mainittujen vesistön rannalla sijaitsevien Kisakallion, Päiväkummun, Aur Cafen, Kaljaasin ja Mustion linnan lisäksi vesillä liikujille riittää muitakin majoitus- ja virkistäytymispaikkoja. Lohjansaaren pohjoisosassa sijaitseva idyllinen Martinpiha viehättävine kesämyymälöineen ja Lohjanjärven etelärannalla sijaitseva huoneistohotelli Pohjolan Tuvat sekä tietysti myös Vivamo tarjoavat majoitus- ja ruokailupalveluita. Kahvila- ja ravintolapalveluita tarjoava Lakeside Cafe kauniin suojaisan lahden pohjukassa hiekkarantoineen ja laitureineen mahdollistaa veneilijöille ja erityisesti melojille loistavan lepopaikan. Melojille Lohjanjärvellä riittää vaihtelevia reittejä – on suojaisaa jokiuomaa ja avaraa järvenselkää. Vesillä liikkuja pääsee pistäytymään helposti Karkalin luonnonpuistossa sekä tutustumaan Torholan luolaan. Järven rannoilta löytää myös harvinaisempia keltavuokkoja ja punertavia lumpeita. Rauhallisesti etenevä meloja saattaa törmätä myös kaulushaikaraan ja kalasääskeen, jotka ovat jo pidemmän aikaa olleet Lohjanjärven asukkeja. Ja melontamatkaahan voi Mustiolta jatkaa eteenpäin aina merelle saakka.
Lohjanjärvi tietysti. Lisäisin kulttuuriin\historiaan vielä kaikki kartanot ja ratsutilat Lohjanjärven ympäristössä. Esimerkiksi Kirkniemen kartanoon liittyy neljä marsalkkaa C.G.E Mannerheim, Augustin Ehrensvärd sekä Klaus ja Åke Tott. Lisäksi Lohjanjärvi ainoa jossa ollut höyrylaivoilla matkustus ja kuljetus laivaliikennettä. Onhan Lohjanjärvestä tehty myös merikortti.Uudenmaan ainoa oikea järvi.
Aivan ehdottomasti Lohjanjärvi Maakuntajärveksi. Hyvin hoidetut uimarannat, upea saaristo, monien palvelujen Lohjansaari, upeita matkailun palveluyrityksiä ympärillä ja valtava monimuotoisuus. Kulttuuria ja historiaa unohtamatta :) Kannatan lämpimästi!
Lohjanjärvi maakuntajärveksi.
Vertaansa vailla oleva lehtoluonto kasveineen ja toisella puolen välkehtivä Lohjanjärvi, voiko parempaa luontokokemusta olla! Uimarantoja riittävästi kaikkien halukkaiden nauttia järvestä! Myös talvella järven jäällä kävely aurinkoisena päivänä on elämys!
Tietysti Lohjanjärvi
Niinpä. Tietysti. P.S. Näin sekavaa saittia - toimivuudeltaan - en ole ikiaikoihin nähnyt :-(
