Löpönlampi (04.426.1.002)

2 004 000 m³ <br />0,002 km³ <br />2 004 000 000 l <br /> 4 300 m <br />

Löpönlampi on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Karjalan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Löpönlampi
Järvinumero: 04.426.1.002
Vesistöalue: Kokkojoen valuma-alue (04.426)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 35,27 ha
Syvyys: 15,8 m
Keskisyvyys: 5,68 m
Tilavuus: 2 004 000 m³0,002 km³ <br />2 004 000 000 l <br />
Rantaviiva: 4,3 km4 300 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Lieksa
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Löpönlampi sijaitsee Lieksan keskustasta 10 kilometriä pohjoiseen. Järvi on 1,7 kilometriä pitkä ja keskimäärin 200 metriä leveä. Se muodostuu kahdesta syvemmästä altaasta, joiden välissä on hyvin matala osuus. Pohjoinen allas on 12 metriä syvä ja eteläisessä altaassa on lähes 16 metriä vettä. Löpönlampeen laskee useat metsäojitukset vetensä ja järven pohjoispäästä lähtevä Löpönpuro juoksuttaa sen vedet Toivaanjärveen ja edelleen Kokkojokea eteenpäin.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lammessa on kalaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Löpönlammen lounaisrannalla on muutama vapaa-ajan asunto.

Tarut ja tositarinat

Toukokuussa 2017 löydettiin Löpönlammen länsipuolelta, Löpönvaarasta Suomen ensimmäinen rautameteoriitti. Sieniretkellä ollut Pekka Vallimies poimi ruosteisen kiven taskuunsa noin puoli kilometriä Löpönlammesta länteen. GTK:n tutkimuksissa 238 grammainen kivi varmistettiin Suomen neljänneksitoista meteoriitiksi. Edellisestä löydöstä ehti kulua jo 43 vuotta. Mikäli kyseessä on ollut meteoriittisade, voi alueella odottaa vielä lisää rautameteoriitteja löytäjäänsä. Myöhemmin samana syksynä löytyi vielä kaksi pientä rautameteoriittia ja heinäkuuhun 2024 mennessä kiviä on löydetty jo yli 30 kappaletta, joten meteoriittisadetta voivaan pitää varmana. Toivottavasti se suurin kappale ei ole pudonnut syvään Löpönlampeen. Nämä avaruuskivet ovat pudonneet maahan jo satoja tai tuhansia vuosia sitten.