Sjögloet (95.212.1.003)

800 m <br />

Sjögloet on melko pieni järvi Pohjoinen Saaristomeri (95) -päävesistössä. Se sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa ja kuuluu Ahvenanmaan maakunta ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Sjögloet
Järvinumero: 95.212.1.003
Vesistöalue: Iniön saaristoalue (95.212)
Päävesistö: Pohjoinen Saaristomeri (95)

Perustiedot

Pinta-ala: 2,3 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,8 km800 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Brändö
Maakunta: Ahvenanmaan maakunta
ELY-keskus: Ahvenanmaan maakunta
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven sijainti ulkosaariston laidalla vaikuttaa sen luontoon ja rantaympäristön kasveihin. Koillisosasta on mereen noin 40 metrin matka ja lounaisesta järven osasta noin 80 metriä. Suoraa yhteyttä tai ojaa mereen ei ole. Järveä ympäröi kallio, joka on näkyvillä rantaviivassa ympäri lähes koko järven.

Sjögloetin itäinen puoli on karumpi ja vastaa saariston tyypillistä maisemaa, kuten muuallakin Fiskön rannoilla. Matalahkoja tervaleppiä, variksenmarjaa, katajaa ja koivua. Läntinen puoli taas on rehevämpää, osittain lehtomaista rantaa sekoittuen vaikeakulkuiseen katajikkoon. Puusto rajautuu järven ylle ja on tervaleppä- ja koivupainotteista.

Järviruokoa näkyy muutaman neliömetrin alalla järven pohjoisessa osassa, mutta se ei ole vallannut alaa leviämällä (vuoden 2024 tilanne). Maalta tulevaa fosforikuormitusta maatalouden valumana ei pääse järveen, valuma-alueella ei ole muutakaan maataloutta. Ilmasta tuleva typpikuormitus todennäköisimmin on syy järven tilan muutokseen.

Nykytila ja suojelu

Ranta-alueen kasveista löytyy haisusientä, ranta-alpia, ruotsinpihlajaa, liekoja sekä muita alueen tyypillisiä kasveja. Vedessä uistinvitaa, jota järveä ympäröivästä Itämeren meriympäristöstä ei löydy. Järvessä on kaloja, mutta koekalastusta ei ole tehty. Haukea, ahventa ja särkikaloja. Linnusto tyypillinen tälle merialueelle, telkänpönttöjä rannalla.

Sjögloetin itäisen puolen rantaviivaa.

Järven rannalta löydetty hauen jäänne kertoo kalastosta ja siihen kohdistuvasta predaatiosta.

Ruotsinpihlajaa esiintyy villinä rannan läheisyydessä.

Sjögloetin läntinen ranta.

Sjögloet järveä on hankala havaita saariston tyypillisen kasvillisuuden takaa.

Ei asutusta rannoilla tai tunnettuja käyttömuotoja virkistyskäytön lisäksi. Järven luoteispuolella noin 100 metrin päässä lähin vapaa-ajan asutus, lähin vakituinen asutus noin 1,5 km päässä eteläpuolella.

Paikallisilta saadun suullisen tiedon mukaan noin 50 vuotta sitten järvi on ollut kirkasvetinen ja hyvä kalasto. Ahventa on tuolloin saatu järvestä kotitarpeiksi ja järvi on ollut jo tuolloin virkistyskäytössä. Järven tila on kuitenkin viime vuosikymmeninä heikentynyt ja näkösyvyys tullut heikoksi vanhaan verrattuna. Ennen niin kirkasvetinen järvi on nykyään samea, limoittunut eikä houkuttele uimaan. Näkösyvyys on enää noin metrin elokuussa veden lämpötilan ollessa noin +20 C.

Alueen läheisyydessä ei ole suojelualueita, eikä Ahvenanmaan merialuesuunnitteluprosessissa maakuntahallitus ole kohdentanut toimenpidesuunnitelmia tai suosituksia läheiselle merialueelle tai Sjögloet -järven alueelle.

Liekoja rannalla.