Ei nimeä (35.829.1.002)
Ei nimeä on melko pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Juppalan lampi
Juppalan lampi on 1,2 hehtaarin kokoinen, saven otossa syntynyt lampi. Sen lounaiskulman tulopuroon, kertyy vedet useaa haaraa pitkin laajalta kaupunkialueelta. Lammesta vedet laskevat Riihiviidanojaa pitkin Punkajokeen.
Lampi ja sen ympäristö
Lammella on rantaviivaa lähes 500 metriä. Lammen ympäristö on pääasiassa hakamaiseksi harvennettua koivikkoa. Kaakkoiskulman rannalla on muutama kiinteistö, joilla on rannassa laituri. Juppalan lampi oli yleinen uimapaikka vielä 1950-luvulla. Uimakäyttö on kuitenkin loppunut, kun lampeen on päässyt jätevesiä, mm. tulo-ojan rannalla olevasta jätevesipumppaamosta. Joulukuussa 2013 ollut jätevesivuoto aiheutti kalakuolemia lammessa.
Juppalan lammella on maisemallista arvoa. Lammen rannalta on myös helppo onkia. Keväällä 2015 lammella järjestettiinkin nuorten onkipäivä.
Veden laatu
Juppalanlammen veden laatua on tutkittu muutaman kerran. Maaliskuussa 2006 lammen vesi oli lievästi ruskeaa ja vähän sameaa. Puolimetrisen jääkannen alla veden happipitoisuus oli matala, 3,1 mg/l. Ravinnepitoisuudet lammessa olivat korkeita ja vedessä oli paljon ulosteperäisiä bakteereita.
Kun joulukuussa 2013 lampeen oli päässyt jätevesiä, lammesta otetun vesinäytteen perusteella lammen vedenlaatu vastasi viemärivettä. Maaliskuussa 2014 lammen vedenlaatu oli jo parantunut nopean veden vaihtuvuuden ansiosta. Lammen vesi oli sameaa, mutta happitilanne oli hyvä, happipitoisuus 10,6 mg/l. Veden ravinnetaso vastasi rehevän järven tasoa, kokonaisfosforipitoisuus 50 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 2100 µg/l. Vedessä oli edelle ulosteperäisiä bakteereita, eikä se olisi soveltunut vielä uimiseen.
Juppalan lampeen päätyy paljon hulevesiä kaupunkialueen peitetyiltä pinnoilta, kuten kaduilta ja katoilta. Hulevesien mukana vesistöön kulkeutuu talvisin liukkaudentorjunnassa käytettyjä suoloja, joka ovat näkyneet lammessa veden sähkönjohtavuuden nousuna.
Vuonna 2024 lammesta otettiin näyte maaliskuussa ja kesällä, jolloin näytepaikka oli lammen luusuassa. Juppalanlampi on hyvin matala, keskialueella runsaan vain metrin syvyinen ja veden vaihtuvuus siinä on nopeaa. Lammen pohja oli pehmeä.
Maaliskuussa lampea peitti 30 cm vahvuinen jääkansi ja lammen vesi oli hyvin kylmää, 0,8 oC. Vesi oli vain lievästi ruskettunutta (väriluku 26 mg Pt/l), mutta sameaa (25 FTU). Kesän näytteessä väriluku oli vähän laskenut (18 mg Pt/l), mutta vesi oli sameaa (22 FTU). Taajamavesien vaikutus näkyi selvästi lammen vedenlaadussa mm. kohonneena sähkönjohtavuutena (20–23 mS/m). pH vedessä oli neutraali. Talvella lammen kylmässä vedessä happipitoisuus oli hyvä. Kesällä lammesta lähtevässä vedessä pitoisuus (5,6 mg/l) oli välttävä ja on mahdollista, että lammen pohjan läheisyydessä happitilanne oli analysoitua heikompi. Vaikka lammessa veden vaihtuvuus on nopeaa, runsasravinteisessa, voimakkaasti kasvittuneessa lammessa hapen kulutus on suurta. Lammen kokonaisfosforipitoisuudet (60–100 µg/l) olivat erittäin korkeita ja liukoista leville ja kasveille helposti käyttökelpoista fosfaattia oli vapaan vedessä. Talvella veden kokonaistyppipitoisuus (3000 µg/l) oli korkea, mutta kesällä (730 µg/l) melko matala.
Juppalanlammessa ulosteperäisten indikaattoribakteerien pitoisuudet vaihtelivat seurantanäytteissä 16–100 kpl/100 ml eli olivat varsin hyvällä tasolla taajamavesien kuormittamaksi lammeksi. Jätevesiohitustilanteissa tilanne on ollut merkittävästi huonompi. Bakteeripitoisuudet ovat olleet päästöjen aikana kymmeniä tuhansia bakteereita/100 ml ja vielä muutaman viikon kuluttua päästöjen päätyttyä kertaluokkaa seurantavuoden 2024 näytteitä korkeampia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
