RKTL:n kalarekisteri on ihan alkutekijöissään, miksi?

Eipä siellä ole tietoa juurikaan minkään järven kalakannoista??

Ensinnäkin: kala-atlas tiedot eivät ole järvikohtaisia, vaan vesistöaluekohtaisia. Eli jos lajista on havainto vesistöalueelta, niin aivan varmaa ei ole, että lajia esiintyisi myös tietyssä järvessä, mutta tietenkin aika todennäköistä.

Lähes jokaisen järven oikean palstan lopussa on "Kalat"-luettelo, jossa on lueteltu lajit, joista kala-atlaksessa on tietoa kyseisen järven vesistöalueelta. Samaan laatikkoon ilmestyvät sitten myös käyttäjien havainnot kyseiseltä järveltä. Jos jotain lajia ei luettelossa ole, ei se tarkoita ettei lajia siellä missään nimessä esiintyisi, vaan sitä ettei siitä ole tietokannassa havaintoja.

RKTL:n sivuilla sanotaan kala-atlas tiedoista näin: -- Levinneisyystiedot perustuvat tällä hetkellä tiedossa oleviin havaintoihin kala- ja rapulajien esiintymistä eri valuma-alueilla. Tiedot on kerätty pääosin julkaistun kirjallisuuden sekä ympäristö- ja kala-alan asiantuntijoille ja tutkijoille tehtyjen kyselyjen avulla. Osa perustuu myös kalastajien ilmoittamiin omiin havaintoihin. Puuttuva tieto ei siten tarkoita, että lajia ei voisi esiintyä kyseessä olevalla alueella. Kala-atlakseen kaivataankin täydentävää tietoa eri lajien esiintymisestä, niiden alkuperäisyydestä sekä näissä tapahtuneista muutoksista. --

Eli meillä kaikilla on nyt mahdollisuus osallistua Kala-atlas tietokannan kehittämiseen.

Kala-atlaksen päivitys on varmaan niin paljon varoja syövä hanke, ettei kovin suurta tarkkuutta siltä voi oikein odottaa. Näin ollen pitäisi olla jokin "menetelmä", jolla sen tarjoamia tietoja voisi yrittää täydentää kohtalaisilla harrastuskalastustiedoilla. Kalatustulos kuitenkin sitoutuu usein myös johonkin paikkaan järveä. Esimerkiksi Päijänteestä pitäisi ilmoittaa jokin koko järveä pienempi yleisesti hyväksytty ja luokiteltu järvenosa eikä vain viitata koko Päijänteeseen, mikä voi olla tavallaan mitä tahansa.

Mieleen tulee esimerkiksi Päijänteen eteläosa, Vesijärvi, josta on tiedotettu 40 vuoden aikana paljon ja jonka kunnostusta on säätiöity. Kuitenkin käytännössä jotain havaintoja on Asikkalanselällä Vääksyssä, jossa on asutusta ja samalla Enonselän länsipohjukassa, Lahden kaupungin puolella. Näin ollen tavallaan se, mitä kirjoitetaan tai on puhuttu Vesijärvestä, onkin koskenut pääasiassa Enonselkää ja osin Asikkalanselkää.

Toinen asia on sitten se, että monet vesienkunnostustoimet sisältävät melkoista "vihapuhetta" särkeä vastaan. No eihän se ruotoisuudessaan ole "pihvikala", mutta toisaalta on olemassa henkilöitä, jotka ilmeisesti tekevät reseptiohjeita myös särjestä, jotta sitä voitaisiin muutoinkin käsitellä kuin viedä kaatopaikalle.

Tuo täydellinen hyvinvointiajatus sekä hygienia-ajattelu johtaa ajoittain melkoiseen fundamentalismiin. Olisiko järvissä vähemmän fosforia, ellei se olisi varastoitunut särkiin? Tämä voisi olla pitkähkön keskustelun aihe.