Särkjärvi (15.009.1.004)
Järvi
Nimi: Särkjärvi
Järvinumero: 15.009.1.004
Vesistöalue: Särkijärvibäckenin valuma-alue (15.009)
Päävesistö: Taasianjoki (15)
Perustiedot
Pinta-ala: 214,77 ha
Syvyys: 5,6 m
Keskisyvyys: 3,63 m
Tilavuus: 7 798 100 m³0,0078 km³ <br />7 798 100 000 l <br />
Rantaviiva: 8,62 km8 620 m <br />
Korkeustaso: 25,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Loviisa
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Särkjärvi on Uudenmaan oloissa harvinaisen karu, kirkasvetinen ja luonnontilainen järvi. Vaikka järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta, niin järven erämaaluonne on onnistuttu säilyttämään.
Nykytila ja suojelu
Vedenlaatu on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena. Se on yhdessä samaan valuma-alueeseen kuuluvan Pitkäjärven kanssa Itä-Uudenmaan puhtain järvi. Vesitutkimuksen (31.3.2010) mukaan vesi oli kirkasta, väritöntä ja hajutonta. Näkösyvyys ulottui pohjaan ja oli arviolta 5 - 6 m.
Suojelua varten on vuonna 2000 perustettu Särkjärven hoitoyhdistys ry, jonka toimesta on mm. vuosittain tehty vedenlaatututkimus. Tärkeimpiä toimenpiteitä on vaikuttaminen metsien ojitukseen ja hakkuuseen sekä asutuksen ja virkistyskäytön päästöihin niiden minimoimiseksi. Ranta-asemakaava kieltää myös vesikäymälöiden rakentamisen. Moottoriajoneuvojen kuten moottoriveneiden ja moottorikelkkojen käyttö on kielletty järvellä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kalasto on tavanomainen pienehköille järville. Järven karuudesta johtuen kalamäärä on varsin niukka. Linnustosta erottuvat etenkin kuikat, joiden huhuilu kuuluu järven äänimaailmaan.
Tiedosto:Särkjärven koekalastus 2011
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vakinaisen asutuksen ja maatalouden puuttuminen ovat edesauttaneet järven luonnontilaisena säilymistä. Loma-asumuksia rannoilla on puolensataa, eikä asutuksen lisääminen ole enää mahdollista vaarantamatta järven luonnetta ja veden laatua. Järven kolme uimarantaa soveltuvat virkistäytymiseen, mutta majoittuminen niissä ei ole sallittua. Kalastuksessa suositeltavinta on onkiminen ja pilkkiminen. Kalastuslupia järvelle ei ole myytävänä.
