Vahvajärvi (14.921.1.001)

70 650 m <br />

Vahvajärvi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vahvajärvi
Järvinumero: 14.921.1.001
Vesistöalue: Vahvajärven alue (14.921)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 388,83 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 70,65 km70 650 m <br />
Korkeustaso: 88,6 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hirvensalmi
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Mäntyharjun reittiin kuuluvalla Vahvajärvellä on pituutta pohjoisessa olevasta Pihlajalahden pohjukasta eteläpäässä sijaitsevan Ripatin kanavan suulle 11 kilometriä ja leveyttä laajimmillaan 3-4 kilometriä. Järven pinta-ala on 13,9 km2. Järven keskiosassa ja eteläpäässä on useita suurehkoja saaria. Suurimmat saaret ovat Iso Pihlajasaari ja Sätkynsaari.

Vuosina 1831 - 1854 rakennettiin puun ja muun tavaran kuljetusta varten Kissakosken kanava Liekuneesta Vahvajärveen ja Turhankanava Suonteesta Vahvajärveen. Vahvajärvi laskee Ripatin kanavan ja kosken kautta Sämpiään.

Vahvajärveä laskettiin 1800-luvulla useita kertoja. Viimeisin laskutyö tehtiin vuonna 1865. Vahvajärven vedenkorkeudesta ja sen vaihtelusta ei ole olemassa päätöksiä tai määräyksiä. Vahvajärven vedenkorkeuteen vaikuttavat yläpuolisen Kissakosken juoksutukset, joilla säännöstellään Puulaveden vedenkorkeutta Itä-Suomen vesioikeuden 28.11.1964 antaman lupapäätöksen mukaisesti.

Tarut ja tositarinat

Piispa Maunu II Tavast perusti keskiajalla vuoden 1440 paikkeilla Vahvajärven kestikievarin Asikkalasta Sysmän kautta Savilahteen (nyk. Mikkeli) kulkeneen talvitien varressa omistamilleen maille. Kuningas Kristoffer antoi vuonna 1442 Vahvajärven talolle verovapauden, koska "talo on rakennettu yhteiseksi hyväksi ja hyödyksi". Vuonna 1445 piispa Maunu osti Vahvajärven rannalta maata entisten tilustensa lisäksi. Savolaisia Montosia edustaneelle Mikko Montoselle tarjottiin ensin maksuksi 3½ kiihtelystä nahkoja. Kun tämä ei häntä tyydyttänyt, sai hän lisäksi piispalta kolmen kiihtelyksen arvoisen hevosen, jolloin kauppahinta yhteensä vastasi n. 300 kappaletta nahkoja.

Myöhemmin 1500-luvulla talo kulki asiakirjoissa nimellä Juuritaipale, mutta sitä ruvettiin sanomaan Lampuulahdeksi, koska siinä asui piispan lampuoti (landbo). Tällä nimellä alue tunnetaan tänäkin päivänä.

Aiheesta muualla

Vahvajärvestä löytyy tietoja mm. seuraavista julkaisuista: - Hirvensalmen kirja. Toimittanut Aila Mielikäinen. Mikkeli 1979. - Toivo Mönkkönen: Hirvensalmen historia I. Mikkeli 1968. - Toivo Mönkkönen - Veikko Huttunen: Hirvensalmen historia II. Jyväskylä 1990. - FCG Finnish Consulting Group Oy: Hirvensalmen kunta. Hirvensalmen länsisosan rantayleiskaava. Kaavaselostus, ehdotus 346-C8281. 25.3.2011.