Tarjanne (35.411.1.001)
Tarjanne on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
HUOM! Järvi-meriwikin ulkoasu on uudistunut 28.4.2025. Muutosten toteuttaminen joka puolelle palvelua vie aikaa. Sivuilla voi esiintyä outouksia, jotka luultavasti korjaantuvat muutaman viikon kuluessa. Virheistä voi myös raportoida Kahvihuoneessa.
Tarjanne on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
695 133 000 m³ <br />0,695 km³ <br />695 133 000 000 l <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Tarjannevesi sijaitsee Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 54,9 km2 ja se on Suomen 74. suurin järvi. Keskisyvyys on 12,7 metriä ja suurin syvyys 68 metriä.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 3193 km2 ja järvisyys 11,4 %. Pääosa tulovirtaamasta virtaa järveen Visuvedestä Kaivoskannan kanavan ja Pusunvuolteen kautta. Järven pohjoispäähän laskee Pihlajaveden reitti, 697 km2.
Suurin saari on Siperia, 207 ha. Sitä huomattavasti suurempi on Salonsaari (490 ha), jonka molemmin puolin Tarjanteen vedet virtaavat Ruoveteen. Päävirtaus tapahtuu saaren länsipuolitse Syvinkisalmen kautta.
Yhdessä Vaskivesi-Visuveden, Ruoveden ja Palovesi-Jäminginselän kanssa Tarjannevesi muodostaa tasapintaisen, 210 km2 laajuisen Iso-Tarjanneveden.
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Kaivoskannan asteikolta vuodesta 1864 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut N60+96,11 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 104 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+98,28 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+95,37 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 291 cm.
Vedenpinta laski yhteisellä vertailujaksolla 1961–1990 N60-järjestelmän mukaan Herraskosken ala-asteikolta Kaivoskannan asteikolle (eli Vaskivesi-Visuveden ääripäät) 1,9 cm, Kaivoskannasta Kauttuun (eli Tarjanne + Ruovesi) 2,0 cm ja Kautusta Muroleen yläasteikolle (eli Palovesi-Jäminginselän ääripäät) 1,8 cm. Koska maankohoaminen kallistaa altaikkoa, näitä eroja ei kuitenkaan voi tulkita todellisiksi 'putouskorkeuksiksi'.
Tarjanneveden ja Ruoveden vedenkorkeusero on niin pieni, ettei purkautumiskäyrää Syvinkisalmeen ole voitu muodostaa. Keskivirtaama on valuma-alueen pinta-alan perusteella arvioiden 29 m3/s.
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kaivoskannan vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1967 lähtien. Havainnot tehdään joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,2 ja elokuussa 17,3 astetta.
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikka sijaitsee Visuveden Kaivoskannan kanavalla. Havaintoja puuttuu muutamilta vuosilta etenkin 1900-1910 -luvuilta. Kaikista havainnoista ei ole varmuutta koskevatko ne Visuvettä vai Tarjannetta. Varhaisin jäätyminen on ollut 1. marraskuuta vuonna 1888, myöhäisin 29. tammikuuta 2008. Talvella 1929–1930 jäätyminen oli tapahtunut 28. tammikuuta, joten se ennätys kesti liki 80 vuotta. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta (1925, 2007) ja 24. toukokuuta (1927, 1941).
Sivua on viimeksi muutettu 22. marraskuuta 2012 kello 10.22.