Vesijärvi (14.241.1.001)

Vesijärvi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vesijärvi
Järvinumero: 14.241.1.001
Vesistöalue: Vesijärven lähialue (14.241)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 10 751,4 ha
Syvyys: 40 m
Keskisyvyys: 6,09 m
Tilavuus: 654 375 000 m³0,654 km³ <br />654 375 000 000 l <br />
Rantaviiva: 227,31 km227 310 m <br />
Korkeustaso: 81,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hollola, Asikkala, Lahti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

3. marraskuu 2024 14:01
5 °C
Vaskonkärki

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Vesijärvi (14.241.1.001)/Kankolan uimaranta

2. huhtikuu 2018 17:10

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Lahden Vesijärvi on melko iso ja moniosainen järvi Päijänteen eteläpuolella ja Lahden kaupungin kupeessa. Järveä rajaa etelässä ensimmäinen Salpausselkä ja pohjoisessa toinen Salpausselkä. Vesijärven vedet valuvat pohjoiseen Vääksynjokea ja kanavaa pitkin Päijänteeseen ja lopulta Kymijokea pitkin Suomenlahteen.

Vesijärven pinta-ala on 10 751,4 ha, mikä Suomen järvien pinta-alatilastossa riittää sijalle 43.

Vesijärvi on erityisen suuri, jos sen pinta-alan suhteuttaa valuma-alueen kokoon. Itse järvi peittää noin 21 % sen valuma-alueesta. Isoista järvistämme vain neljällä vastaava osuus on Vesijärveä suurempi. Kaikkein pienin suhteellinen valuma-alue on Puruvedellä, jolla järvi peittää peräti 40 % valuma-alueesta.

Pieni valuma-alue tekee järvestä haavoittuvaisen, varsinkin jos sillä sattuu sijaitsemaan teollisuutta ja tiheää asutusta. Runsas jätevesikuormitus onkin rehevöittänyt Vesijärveä.

Ihminen onkin monella tavalla muuttanut Vesijärveä. Järven pintaa on laskettu, Vääksyn kanava kaivettu, pohjavedenottamoita on useita ja vettä on johdettu toiseen vesistöön, Porvoonjokeen.

Saaria Vesijärvessä on 125, joista suurimmat ovat Isosaari (120 ha), Vehkosaari (77 ha), Enonsaari (48 ha) ja Varjansaari (38 ha). Saarten kokonaisala on 414 ha, mikä on vajaat 4 % vesialasta.

Nykytila ja suojelu

Vesijärvi on vähähumuksinen ja sen ekologinen tila on pohjoisosassa hyvä ja eteläosassa tyydyttävä.

Vesijärvi oli erittäin rehevöitynyt 1960- ja 1970-luvuilla runsaan teollisuuden ja asutuksen jätevesikuormituksen vuoksi. Sittemmin kuormitus on vähentynyt ja Vesijärven tila on parantunut. Vesijärvelle on toteutettu myös useita kunnostushankkeita. Vesijärven toipumista edistää niin rekisteröity yhdistys kuin säätiökin.

Vesijärveen on aikoinaan laskettu yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesiä, minkä vuoksi se on rehevöitynyt.

Teollisuutta ei ole enää Niemen eikä Vesijärven satamien läheisyydessä ja Kariniemen vedenpuhdistamon perustamisen jälkeen tilanne parani. Kuitenkin Vesijärven tilasta alettiin kantaa huolta ja sen tilan parantamiseksi perustettiin hankkeita. Puhdas Vesijärvi on pysyvä järjestely, jolla järven tilaa pyritään kehittämään.

Vesijärven nykyinen tila vaihtelee alueittain. Vuoden 2008 ekologisen tilan luokituksessa Vesijärven eteläisimmät osat, Enonselkä, Komoselkä ja Laitialanselkä, ovat tyydyttävässä tilassa ja pohjoinen Kajaanselkä hyvässä tilassa.

Alueella on Natura 2000-luonnonsuojelualue, Kutajärven alue, joka käsittää Kirkonselän, Laasonpohjan, Lahdenpohjan, Teräväiset ja Kailanpohjan sekä Vesijärvestä irti kasvaneen rehevöityneen Kutajärven.

Vesijärvellä nimenomaan sen läntisen osan, Enonselän tilaan on kiinnitetty erityistä huolta vuosikymmenten tutkimuksella ja Puhdas Vesijärvi -hankkeella, joka on säätiöity.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesijärvi (kalasaalis.com)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Eniten asutusta Vesijärven rannoilla on sen itäosassa Lahden kaupungin puolella, jonne Niemen alueelle on rakennettu uusia asutusalueita teollisuuden poistuttua alueelta. Tällaisia alueita ovat Ankkurinlahden alue ja Ruoriniemi entisen Rauma-Repolan entisen teollisuusalueen ja mallastehdas Lahden Polttimon (Viking Malt) väliselle alueelle. Toinen asutuskeskittymä on Asikkalan kuntakeskuksessa, Vääksyssä, Vääksyn kanavan lähellä.

Vesijärven vesistöä käytetään pääasiassa virkistyskäyttöön. Entisestä Myllysaaresta on tehty kahdella sillalla liikenteellisesti niemi ja Enonsaari on otettu viime vuosina uudelleen matkailukäyttöön. Vesijärvellä on järjestetty myös F1-Boat racing -pikavenekilpailuja. Lahden satamasta on tehty vapaa-ajanviettopaikka.

Vesijärvellä laajana järvenä kalastetaan kohtalaisesti myös järjestäytyneissä muodoissaan. Lahden Kalaveikot ry järjestää ongintakilpailuja torstaisin 26.5.-11.8.2011 kello 18-21 Teivaan satamassa ja Pallaksenrannalla. [1] Muita mahdollisia Lahden kaupungin alueeseen liittyviä kalastusseuroja, jotka mahdollisesti käyttävät myös Vesijärveä toiminnassaan ovat Lahden kaupungin kalakerho LKK-89, Lahden Onki Team ry, Lahden Polttimo Ab:n kalakerho ja Lahden Urheilukalastajat.

Vesijärveen on istutettu 2009 ankeriaanpoikasia, joiden arvellaan kasvavan pyydystettävään ikään viiden vuoden kuluessa, vuoteen 2013 mennessä. Ankeriaita on istutettu aikaisempinakin vuosina Vesijärveen. [2]

Kuhia kalastetaan Hollolan sataman eli Messilän rannan eli Messilän leirintäalueen rannan ja Enonsaaren väliseltä alueelta, myös Enonsaaren itärannalta.

Tarut ja tositarinat

Vesijärveä on ennen pidetty kalaisana järvenä. Paimelanlahdelta kalastettiin Paimelanlahden lahna 1912, jonka massa oli 11,5 kg. (suomenkielinen Wikipedia, artikkeli Vesijärvi)

Aiheesta muualla

Vesijärvi (Wikipedia)
Vesijärvi (ymparisto.fi)
Puhdas Vesijärvi
Julkaisut hakusanalla 'Vesijärvi' (ympäristöhallinnon kirjasto)