Pyhäjärvi (34.031.1.001)
Järvi
Nimi: Pyhäjärvi
Järvinumero: 34.031.1.001
Vesistöalue: Pyhäjärven lähialue (34.031)
Päävesistö: Eurajoki (34)
Perustiedot
Pinta-ala: 15 518,9 ha
Syvyys: 26,24 m
Keskisyvyys: 5,47 m
Tilavuus: 848 687 000 m³0,849 km³ <br />848 687 000 000 l <br />
Rantaviiva: 111,14 km111 140 m <br />
Korkeustaso: 44,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Säkylä, Eura, Pöytyä
Maakunta: Satakunnan maakunta, Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
18. joulukuu 2024 |
11. joulukuu 2024 |
-Valtakunnallinen_sinilev%C3%A4seuranta_(Katismaan_uimaranta)-ObsALG-202108101358-61125c4c573bf.png)
Pyhäjärvi (34.031.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Katismaan uimaranta)
10. elokuu 2021 13:58
Ei levää
Järven erityispiirteet
Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa, ja se kuuluu Eurajoen päävesistöön. Sen pinta-ala on 155,2 km2, mikä riittää sijalle 29 Suomen järvien pinta-alatilastossa.
Järven keskisyvyys 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.
Valuma-alue järven luusuassa on 616 km2 ja järvisyys 21,2 %. Pyhäjärven vesialan osuus valuma-alueen alasta (vähennettynä järven omalla vesialalla) on 33,2 prosenttia. Tämä on suurjärvien sarjassa sijalla kaksi:
| Valuma-alue (ilman järveä)km2 | Järvi (= sen vesiala)km2 | Järvi/valuma-alue % | |
|---|---|---|---|
| Puruvesi | |||
| Säkylän Pyhäjärvi | |||
| Karjalan Pyhäjärvi | |||
| Suontee | |||
| Vesijärvi | |||
| Höytiäinen |
Saaria on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä, suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Saarten yhteisala on vain 51,4 hehtaaria eli 0,32 % järven vesialasta. Tämä on yli 100 km2 suurjärvien joukossa selvästi pienin osuus; toinenkin sija menee Pyhäjärvelle, Pyhäjoen vesistöön (2,0 %).
Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on luokiteltu Suomen järvien toiseksi suurimmaksi, Oulujärven Ärjänselän jälkeen.
Vedenkorkeus ja virtaama
Säkylän Pyhäjärve n vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.
Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.
Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).
Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.
Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Legendan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25.5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja välineenä luodikko.
Säkylän Pyhäjärven kuivattaminen oli suunnitteilla 1920-luvulla. "Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa." Eipä osunut tämä arvio kovin oikeaan, vaikka kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän.
Pyhäjärvet
Useimmilla Suomen suurilla järvillä on niukasti kaimoja. Pyhäjärvi on poikkeus – yli 100 km2 alan ylittää neljä Pyhäjärveä, sadan suurimman järvemme listalla niitä on kuusi.
Kesälahden eli Karjalan Pyhäjärvi on myös Suomen suurin naapurimaiden kanssa jaettu järvi, koska Venäjän puolella rajaa on 41 km2 lisää tätä 'pyhää vettä'.
Pieniäkin toki mahtuu Suomen 39 Pyhäjärven joukkoon, vähäisimpänä Enontekiöllä, Ounasjoen latvoilla sijaitseva kolmihehtaarinen pikku pyhimys.
Kaikkien Suomen Pyhäjärvien yhteen laskettu pinta-ala on 818 km2.
Aiheesta muualla
- Pyhäjärven suojeluohjelma
- Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH) (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)
Julkaisut
- Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi
Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).
