Keurusselkä - Ukonselkä (yhd.)
Järvi
Nimi: Keurusselkä, Ukonselkä
Järvinumero: 35.621.1.001, 35.622.1.001
Vesistöalue: Keurusselän lähialue (35.621), Ukonselän lähialue (35.622)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 11 822,4 ha
Syvyys: 40,99 m
Keskisyvyys: 4,88 m
Tilavuus: 577 209 000 m³0,577 km³ <br />577 209 000 000 l <br />
Rantaviiva: 606,819 km606 819 m <br />
Korkeustaso: 105,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Keuruu, Mänttä-Vilppula
Maakunta: Keski-Suomen maakunta, Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Keurusselkä - Ukonselkä (yhd.)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Lapinsalmen uimala)
27. kesäkuu 2018 08:31
Hieman levää
Järven erityispiirteet
Keurusselkä-Ukonselkä on Keuruun reitin keskusjärvi Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa. Sen pinta-ala on 118,2 km² ja se on Suomen 40. suurin järvi. Keskisyvyys on 4,9 metriä ja suurin syvyys 41 metriä.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1647 km² ja järvisyys 11,7 %. Suurin järveen laskeva vesistö on Tarhianjoen alue, 534 km².
Suurimpia saaria ovat tieyhteyden päässä olevat Lehtosaari ja Hevossaari sekä vailla tieyhteyttä olevat Keurussaari (84 ha), Iso Riihisaari (81 ha) ja Kasilansaari (80 ha).
Keurusselän vesistö on Suomen kenties suurimman törmäyskraatterin alueella.
Vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Mäntän yläpuoliselta asteikolta vuodesta 1911 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut N60+105,51 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+106,83 m (kesäkuussa 1988) ja alin N60+104,84 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 199 cm. Kolhon asteikolla tehtiin havaintoja vuosina 1897–1998; siellä kesäkuun 1899 ylin lukema oli 25 cm suurempi kuin vuoden 1988 maksimi. Näin ollen 'valapaton tulvan' huippu oli myös Keurusselällä ennätyksellinen.
Ukonselän ja Keurusselän välinen yhteys Kolhossa on kapea, mutta järvet ovat samassa tasossa. Keurusselkä laskee Rusinselän eteläpäästä Koskelanlammen ja Mäntänkoskien kautta Melasjärven Mäntänlahteen. Melasjärvi on Kuoreveden pohjoisosa, siitä vedet virtaavat edelleen Melaskosken kautta Väliveteen, Keskikosken kautta Kotaselkään ja Vilppulankoskien kautta Ruoveden Hongonselkään.
Virtaamahavaintoja on SYKEn rekisterissä Vilppulankoskesta (valuma-alue 2028 km²) vuodesta 1961 alkaen. Keskivirtaama on ollut 20 m3/s, keskiylivirtaama 46 m3/s ja keskialivirtaama 8,5 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 100 m3/s (kesäkuussa 1988) ja 5 m3/s (maaliskuussa 2003).
Jäähavainnot
Keurusselän jäätymistä ja jäänlähtöä havaittiin Kolhossa 1896–1998. Varhaisin jäätyminen on ollut 30. lokakuuta vuonna 1912, myöhäisin 28. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta 1921 ja 31. toukokuuta 1909.
Jäähavainnot
Keurusselän jäätymistä ja jäänlähtöä havaittiin Kolhossa 1896–1998. Varhaisin jäätyminen on ollut 30. lokakuuta vuonna 1912, myöhäisin 28. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta 1921 ja 31. toukokuuta 1909.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Keurusselän törmäyskraatteri (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
- Keurusselän törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): seikkaperäinen kertomus)
- Keurusselän törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
