Rehja - Nuasjärvi (59.811.1.001)

822 122 000 m³ <br />0,822 km³ <br />822 122 000 000 l <br />

171 310 m <br />

Rehja, Nuasjärvi on iso järvi Oulujoki (59) -päävesistössä. Se sijaitsee Kainuun maakunnassa ja kuuluu Kainuun ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Rehja, Nuasjärvi
Järvinumero: 59.811.1.001
Vesistöalue: Nuasjärven lähialue (59.811)
Päävesistö: Oulujoki (59)

Perustiedot

Pinta-ala: 9 644,01 ha
Syvyys: 42 m
Keskisyvyys: 8,52 m
Tilavuus: 822 122 000 m³0,822 km³ <br />822 122 000 000 l <br />
Rantaviiva: 171,31 km171 310 m <br />
Korkeustaso: 137,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Sotkamo, Kajaani
Maakunta: Kainuun maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Rehja - Nuasjärvi (59.811.1.001)/­Haukilahti

30. kesäkuu 2022 19:22

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Nuasjärvi (Rehja-Nuasjärvi) on Sotkamon reittivesistöön kuuluva järvi Kainuun maakunnassa. Se on yli kilometrin levyisen salmen kautta yhteydessä Rehjaan eli Rehjanselkään; tämän kaksikon pinta-ala on 96,4 km² ja se on Suomen 46. suurin järvi. Samassa tasossa näiden kanssa ovat myös Iso-Kiimanen (30,2 km²), Pirttijärvi-Kaitainjärvi (12,8 km²), Sapsojärvet (19,7 km²) ja Kiantajärvi (23,2 km²). Tämä laaja altaikko (182 km²) tunnetaan myös nimellä Sotkamonjärvet – sekä keskustaajama että Vuokatti sijaitsevatkin näiden vesien äärellä.

Vesistön kehitys alkoi Sotkamon jääjärvestä noin 11 000 vuotta sitten. Pari tuhatta vuotta myöhemmin järvet kuroutuivat erilleen Ancylusjärvestä. Sotkamon jääjärven korkein ranta on nykyään noin 200 metriä merenpinnasta.

Nuasjärven valuma-alueen ala on järven luusuassa 7475 km², josta vettä 11,7 %. Ontojoen kautta tulevat reittivedet muodostavat valuma-alueesta 4995 km², muita osa-alueita ovat Jormasjoen (313 km²), Sapsojoen (300 km²) ja Kusianjoen (272 km²)alueet.

Nuasjärvi-Rehjanselän keskisyvyys on 8,5 m ja suurin syvyys 42 m. Saaria ei ole kovin runsaasti, suurin on Rehjansaari (30 ha). Koko altaikon suurimmat saaret ovat Iso-Kiimasessa sijaitsevat Salonsaari (212 ha) ja Saijansaari (66 ha).

Vedenkorkeus ja virtaama

Nuasjärven säännöstelyluvassa vuodelta 1960 yläraja on Rehjanselän asteikkolukemana NN+138,00 m ja alaraja NN+135,70 m. Nuasjärven vedenkorkeutta mitattiin vuosina 1896–1998 järven itäpäässä sijainneella asteikolla, Rehjanselällä mittaukset aloitettiin 1956 ja ne jatkuvat edelleen. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+ 137,33 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli ennen säännöstelyä noin 130 cm ja säännöstelykaudella noin 170 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+ 139,11 m (kesäkuussa 1899) ja alin NN+ 135,66 m (huhtikuussa 1976), joten äärivaihtelu on ollut 345 cm.

Nuasjärven lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1891 lähtien. Keskivirtaama on ollut 88 m3/s, keskiylivirtaama 230 m3/s ja keskialivirtaama 23 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 534 m3/s (kesäkuussa 1899) ja 0,0 m3/s (noin kymmenenä vuotena).

Pintaveden lämpötilat ja jäät

Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1983 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 14,9, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 17,2 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1885–1886 alkaen ja ne jatkuvat edelleen. Havaintopaikka sijaitsee Vuokatissa Muhehoulunjoen suulla, melko syvässä lahdessa. Havainnoissa on jonkin verran aukkoja. Vanhimmat tiedot koskevat Rehja-Nuasjärveä, joten havainnot voivat olla selän havaintoja. Varhaisin jäätyminen on ollut 21. lokakuuta vuonna 1902, myöhäisin 27. joulukuuta 1976. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 28. huhtikuuta (1989 ja 1999) ja 12. kesäkuuta 1899.