Ruovesi (yhd.)
Järvi
Nimi: Ruovesi
Järvinumero: 35.331.1.001, 35.332.1.001
Vesistöalue: Ruoveden lähialue (35.331), Paloselän alue (35.332)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 6 607,92 ha
Syvyys: 46,55 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 319,12 km319 120 m <br />
Korkeustaso: 96,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ruovesi (kunta), Mänttä-Vilppula
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Ruovesi sijaitsee Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 66,1 km² ja se on Suomen 63. suurin järvi. Järven ylärajana on Salonsaari, jonka molemmin puolin Tarjanteen vedet virtaavat Ruoveteen. Alarajana on Kautunvuolle ja Kautun kanava.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 5769 km² ja järvisyys 12,0 %. Yli puolet tulovirtaamasta virtaa järveen Tarjannevedeltä, 3193 km². Järven itäpäähän laskee Keuruun reitti, 2028 km².
Ruoveden kolme suurinta selkää ovat Ruovesi, Mustaselkä ja Paloselkä. Suurin saari on Sotkansaari (52 ha). Sitä suurempi Koljonsaari on nimestään huolimatta niemi.
Yhdessä Vaskivesi-Visuveden, Palovesi-Jäminginselän ja Tarjanteen kanssa Ruovesi muodostaa tasapintaisen, 210 km² laajuisen Iso-Tarjanneveden. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Tarjannevesi on maamme 18. suurin järvi. Se sijaitsee kokonaan Pirkanmaan maakunnassa.
Vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Kautun asteikolta vuosilta 1883–1992. Keskivedenkorkeus on ollut N60+96,09 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 102 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+98,37 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+95,31 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 306 cm.
Vedenpinta laski yhteisellä vertailujaksolla 1961–1990 N60-järjestelmän mukaan Herraskosken ala-asteikolta Kaivoskannan asteikolle (eli Vaskivesi-Visuveden) 1,9 cm, Kaivoskannasta Kauttuun (eli Tarjanne + Ruovesi) 2,0 cm ja Kautusta Muroleen yläasteikolle (eli Palovesi-Jäminginselän ääripäät) 1,8 cm. Koska maankohoaminen kallistaa altaikkoa, näitä eroja ei kuitenkaan voi tulkita todellisiksi 'putouskorkeuksiksi'.
Vedenkorkeusero Kautussa on niin pieni, ettei purkautumiskäyrää ole voitu muodostaa. Keskivirtaama on valuma-alueen pinta-alan perusteella arvioiden 53 m3/s.