Iso-Pyhäntä (59.482.1.001)
Järvi
Nimi: Iso-Pyhäntä
Järvinumero: 59.482.1.001
Vesistöalue: Iso-Pyhännän alue (59.482)
Päävesistö: Oulujoki (59)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 156,4 ha
Syvyys: 32 m
Keskisyvyys: 7,17 m
Tilavuus: 82 884 000 m³0,0829 km³ <br />82 884 000 000 l <br />
Rantaviiva: 56,29 km56 290 m <br />
Korkeustaso: 149,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ristijärvi (kunta)
Maakunta: Kainuun maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso-Pyhäntä sijaitsee Ristijärvellä, Kainuussa. Se on osa Oulujoki (59)|Oulujoen vesistöä]] ja sen Hyrynsalmen reittiä.
Järven pinta-ala on 11,6 km2. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 539 km2 ja järvisyys 5,5 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Hiisijoen-Möttösjoen alue, 376 km2.
Iso-Pyhännän keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys 32 metriä. Järvi on pitkulainen ja monialtainen, suurin saari on Lamposaari (6 ha).
Iso-Pyhännän vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961. Järvi on voimakkaasti säännöstelty. Keskivedenkorkeus on koko jaksolla ollut N60+148,73 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 367 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+149,75 m (kesäkuussa 1967) ja alin N60+145,36 m (huhtikuussa 1965), joten äärivaihtelu on ollut 439 cm.
Iso-Pyhäntää säännöstellään Pyhännänkosken voimalaitoksella, joka valmistui vuonna 1957. Keskivirtaama on kaudella 1957-2011 ollut 6,2 m3/s, keskiylivirtaama 45 m3/s ja keskialivirtaama 0,06 m3/s.
Iso-Pyhännän valuma-alueella sattui Suomen järvenlaskuhistorian suurin pinnanalenema, kun Hiisijärveä yritettiin laskea vuonna 1761. Tämä 20 neliökilometrin laajuinen järvi karkasi laskijoiltaan, pinta aleni 17 metriä ja jäljelle jäi 1,5 km2 kokoinen nykyinen Hiisijärvi. Vesimassat syövyttivät Hiisijoesta melkoisen kanjonin ja vyöryivät Iso-Pyhäntään. Sen pinta nousi voimakkaasti, koska lasku-uoma oli kapea. Lopulta vesi mursi uuden uoman nykyisen Pyhännänkosken kohdalle ja lopulta Iso-Pyhännän pinta vajosi 7 metriä entistä tasoa alemmaksi. Samalla järven ala pieneni noin puoleen.