Iso-Pyhäntä (59.482.1.001)
Järvi
Nimi: Iso-Pyhäntä
Järvinumero: 59.482.1.001
Vesistöalue: Iso-Pyhännän alue (59.482)
Päävesistö: Oulujoki (59)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 156,4 ha
Syvyys: 32 m
Keskisyvyys: 7,17 m
Tilavuus: 82 884 000 m³0,0829 km³ <br />82 884 000 000 l <br />
Rantaviiva: 56,29 km56 290 m <br />
Korkeustaso: 149,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ristijärvi (kunta)
Maakunta: Kainuun maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso-Pyhäntä sijaitsee Ristijärvellä, Kainuussa. Se on osa Oulujoen vesistöä ja sen Hyrynsalmen reittiä.
Järven pinta-ala on 11,6 km2. Iso-Pyhännän keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys 32 metriä. Järvi on pitkulainen ja monialtainen. Suurin saari on Lamposaari (6 ha).
Valuma-alue on järvi mukaan lukien 539 km2 ja järvisyys 5,5 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Hiisijoen-Möttösjoen alue, 376 km2.
Iso-Pyhännän vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961. Järvi on voimakkaasti säännöstelty. Keskivedenkorkeus on koko jaksolla ollut N60+148,73 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 367 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+149,75 m (kesäkuussa 1967) ja alin N60+145,36 m (huhtikuussa 1965), joten äärivaihtelu on ollut 439 cm.
Iso-Pyhäntää säännöstellään Pyhännänkosken voimalaitoksella, joka valmistui vuonna 1957. Keskivirtaama on kaudella 1957-2011 ollut 6,2 m3/s, keskiylivirtaama 45 m3/s ja keskialivirtaama 0,06 m3/s.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Iso-Pyhännän valuma-alueella sattui Suomen järvenlaskuhistorian suurin pinnanalenema, kun Hiisijärveä yritettiin laskea vuonna 1761. Tämä 20 neliökilometrin laajuinen järvi karkasi laskijoiltaan; pinta aleni 17 metriä ja jäljelle jäi 1,5 km2 kokoinen nykyinen Hiisijärvi. Vesimassat syövyttivät Hiisijoesta melkoisen kanjonin ja vyöryivät Iso-Pyhäntään. Sen pinta nousi voimakkaasti, koska lasku-uoma oli kapea. Lopulta vesi mursi uuden uoman nykyisen Pyhännänkosken kohdalle ja lopulta Iso-Pyhännän pinta vajosi 7 metriä entistä tasoa alemmaksi. Samalla järven ala pieneni noin puoleen.