Rauhajärvi (14.931.1.002)

66 870 m <br />

Rauhajärvi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Rauhajärvi
Järvinumero: 14.931.1.002
Vesistöalue: Rauhajärven alue (14.931)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 127,03 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 66,87 km66 870 m <br />
Korkeustaso: 100,1 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Rauhajärvi (14.931.1.002)/­Läsäkoski

Heikkilän väylä

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Rauhasalmen kautta Kyyvesi laskee Rauhajärveen, joka on matala humusjärvi ja sen kokonaissyvyys on 6 metriä. Rauhajärven pinta-ala on noin 11,27 km2 ja rantaviivan pituus 67 km. Rauhajärvi purkaa vetensä Puulaan Läsäkosken kanavan kautta Puulaan. Rauhajärven valuma-alueen koko Läsäkoskella on 1505 km2 ja järvisyys 16,7 %. Kyyveden ja Rauhajärven lasku-uomia on perattu 1800-luvulla. Tällöin järvien vedenpintoja laskettiin noin 1,8 metriä. Virkistyskäyttöön veden laatu on melko hyvä.

Nykytila ja luontokohteet

Viimeisin vedenlaatu tutkimus Rauhajärvellä on tehty 9.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, lehtivihreä, sameus ja väriluku olivat hyvät. Kokonaisfosfori oli erinomainen ja happamuus(pH) oli 7,12. Hapenkyllästysaste oli 90 %. Vuoden 2009 talvella otetuissa sameus ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset, mutta hapen kyllästysaste oli laskenut välttävään 60 %:iin. Alusvedessä esiintyi hapettomuutta, kun näytteet on otettu 5 metristä. Vuonna 2012 Rauhajärven ojien länsiosasta (350-352) otetuista vesinäytteistä, happamuus arvot olivat matalat välillä 4,0-5,84.

Rauhajärven rantametsät ovat pääosin koivuvaltaisia sekapuumetsiä, myös puhtaita haavikoita ja karuja männiköitä esiintyy. Lahdenpohjukoissa kasvaa pääasiassa järvikortetta sekä paikoin järviruokokasvustoja ja saranevoja. Luonnoltaan arvokkaita kohteita alueella ovat esimerkiksi rantaluhdat, vanhat lehtimetsät, ruovikot ja lintujen pesimäluodot. Tällaisia kohteita on alueella yhteensä 10. Alueen linnustoon kuuluvat muun muassa joutsen, kurki, härkälintu, kalatiira ja kuikka.

Tarut ja tositarinat

Kangasniemen kunnallislehdessä oleva artikkeli: "Huolestuttavinta on itäisen Puulan ja sen latvavesien kuten Läsänkosken ja Rauhajärven likaantuminen. Itäisen Puulan asukkaat ovat jo muutaman vuosikymmenen ajan havainneet, miten kirkkaana ja läpinäkyvänä välkehtinyt vesi on muuttunut tummaksi ja järven pohja limoittuneeksi. Läsänkosken ja Rauhajärven veden laatu on silmin nähden huonontunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Puulan Vuojaselälle virtaa Kyyvedeltä, Rauhajärven ja Läsänkosken kautta turpeen kyllästämää vettä. Läsänkosken vesi on kaksi kertaa tummenpaa kuin Puulan pääaltaan vesi ja tummuus jatkuu ainakin Vuojaselälle asti. On epätodennäköistä, että veden tummuminen Läsänkoskella olisi peräisin ainoastaan turvesoilta."

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Kangasniemen kunnallislehti 19.4.2012, Kyyveden pohjapato/ Yleissuunnitelma 2011 Mikkeli ja Kangasniemi.